Suomen halki kulkee erikoinen linja – katso, kummalla puolella sinä asut
Yli 38 000 suomalaista kertoi, kumpaa sanaa he käyttävät: vihta vai vasta. Saimme aikaan mielenkiintoisen kartan.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Juttu tiivistettynä
Saunasta tutut sanat vasta ja vihta jakavat Suomen maantieteellisesti erikoisella tavalla kahtia.
Kysyimme viime huhti-toukokuussa Ylen verkkosivuilla, kumpaa sanaa suomalaiset käyttävät. Tulos on mielenkiintoinen.
Piirsimme yli 38 000 vastauksen perusteella kartan. Se osoittaa, että vihta on hyvin länsisuomalainen sana ja vasta puolestaan enemmän itäsuomalainen sana.
Alla olevalta kartalta näet, missä päin Suomea sanomme vihta ja missä vasta.
Karttaa koskettamalla tai hiirtä sen päällä liikuttamalla näet tarkat postinumeroalueet. Valkoisilta alueilta ei ole tarpeeksi vastauksia.
Muuttumaton raja
Vihta- ja vasta-sanat ovat hyvin syvällä suomen puhujien mielessä.
Vuonna 1932 ilmestyi kielitieteellisessä Virittäjä-lehdessä Kustaa Vilkunan laatima kartta, joka näytti, miten vihta–vasta-raja kulki tuolloin Suomen halki.
Kun vuoden 1932 karttaa vertaa nykyhetken karttaan, huomaa heti, että raja ei ole muuttunut juuri ollenkaan.
– Nämä kaksi karttaa ovat hämmästyttävän samannäköisiä. Raja kulkee aikalailla samassa kohdassa, sanoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Lappalaisen mukaan nyt valmistunut kartta vaikuttaa hyvin uskottavalta.
Vaikka suomen kielen puhujat ovat liki sadassa vuodessa muuttaneet eri puolille Suomea ja suomen kielikin on sinä aikana muuttunut, niin vihta–vasta-raja pysyy.
Professori Hanna Lappalainen uskoo keksineensä sille selityksen.
– Vihta ja vasta ovat molemmat yleiskielessä hyväksyttyjä sanoja, eikä siis ole valittu jompaakumpaa. Tämä on antanut tukea sille, että molempien sanojen käyttö on säilynyt.
Alta näet hiirtä tai sormea liikuttamalla, millainen vihta–vasta-raja on nyt ja oli vuonna 1932.
Kun keväällä kysyimme, käyttävätkö ihmiset vihta- vai vasta-sanaa, saimme kymmenien tuhansien vastausten lisäksi yli 7 500 kommenttia kyseisten sanojen käytöstä.
Niistä jäi vaikutelma, että ihmisillä on suuria tunteita vihta- ja vasta-sanoja kohtaan.
– Ihmiset halusivat kertoa myös sukutaustastaan. Joissakin perheissä vanhemmat ovat eri puolilta Suomea, mikä selitti sitä, miksi itse voi käyttää molempia sanoja.
Suomen vihta- ja vasta-raja Kaakkois-Suomesta luoteeseen näyttää hämmästyttävästi samalta kuin vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan raja. Raja kulkee vain aavistuksen etelämpänä.
– Vanhan rajan piirteitä on yllättävän monissa asioissa. Niitä on monissa eri kielenpiirteissä, ihmisten geeneissä ja monenlaisissa tavoissa ja kulttuurillisissa piirteissä. On todella kiinnostavaa, että vielä satojen vuosien jälkeen me ikään kuin näemme tämän saman rajan, sanoo Hanna Lappalainen.
Laita saunoja nauttimaan vihdan tai vastan kosketuksesta! Vai kumpi se on?
Koko valtava aineisto jää Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen käyttöön tulevia tutkimuksia varten.
Yle on yhdessä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa kerännyt viime vuosina aineistoa minä-sanan käytöstä, äidin nimityksistä, tervehdyssanoista ja d-äänteen esiintymisistä.
Niistä on professori Hanna Lappalaisen mukaan ollut suuri apu suomen kielen tutkimukselle. Aineistoista on ilmestynyt useita opinnäytetöitä ja tieteellisiä artikkeleita.
Näin selvitimme vihta–vasta-rajan
Ylen verkkosivuilla ihmiset saivat kertoa, käyttävätkö he sanaa vihta vai vasta. Samalla vastaajat ilmoittivat postinumeronsa.
Vastaajia oli kaikkiaan 38 223.
Postinumeroiden perusteella teimme kartan, joka näyttää, missä päin Suomea sanotaan vihta ja missä vasta.
Ihmiset jättivät tutkijoille yli 7 500 kirjallista kommenttia vasta- tai vihta-sanojensa käytöstä.
Aineisto jää Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineelle myöhempiä tutkimuksia varten.