Suomen kannattaisi harkita itärajan avaamista, Venäjä-asiantuntijat ehdottavat
Lännen tulisi säilyttää yhteys venäläisiin tutkijoihin ja tavallisiin ihmisiin, jotta Venäjästä saataisiin enemmän tietoa.
Juttu tiivistettynä
Venäjän talous lähestyy romahduspistettä, sen sotilaallinen kyvykkyys laahaa ja presidentti Putinia odottaa vallankaappaus. Tällaisia lausuntoja esiintyy tiuhaan niin länsimaisissa medioissa kuin poliitikkojen puheissakin.
Mitään näistä ei ole tapahtumassa. Lännessä ollaan liian kärkkäitä ennustuksille Venäjän ja sen presidentin Vladimir Putinin romahtamisesta.
Näin toteavat Ylelle kaksi toisistaan erillistä Venäjä-asiantuntijaa. Kumpikaan ei lukeudu Putinin hallinnon puolustajiin tai tukijoihin.
Arkady Moshes johtaa Ulkopoliittisen instituutin (Upin) Venäjä, Itä-Eurooppa ja Euraasia -ohjelmaa. Hänen mukaansa Venäjän hallinto kehittyy totalitarianismin suuntaan.
Amerikkalais-venäläinen Dan Storyjev työskenteli vuosia OVD-infossa, venäläisessä organisaatiossa, joka tukee Venäjän poliittisia vankeja ja seuraa mielenosoittajien pidätyksiä sekä ihmisoikeuksien toteutumista Venäjällä.
Kesäkuun alussa Venäjän hallinto julisti OVD-infon ääriliikkeeksi. Nyt Storyjev työskentelee toimittajana. Hänen Venäjän autoritääristä yhteiskuntaa käsittelevä tietokirjansa How to Survive Authoritarianism ilmestyy syksyllä.
Katso videolta, miksi Storyjevin mukaan Suomella on erityinen syy tuntea Venäjää:
Sekä Storyjevin että Moshesin mukaan on selvää, että Venäjän talous on vaikeuksissa, sisäpolitiikka myllerryksessä, eivätkä sotatoimet suju parhaalla mahdollisella tavalla.
Romahdukseen on kuitenkin pitkä matka.
– Neuvostoliitto romahti. Talousjärjestelmä kaatui, poliittinen järjestelmä muuttui. Joillakin alueilla käynnistyi sisällissota. Tällaista ei ole meneillään nyky-Venäjällä, Storyjev sanoo.
Kummankin asiantuntijan mukaan lännen ja etenkin Suomen on petrattava Venäjän ymmärtämistä, eikä tämä merkitse maan politiikan hyväksymistä vaan yhteiskunnan syvällistä tuntemista.
Venäjän talous ei ole kaatumassa
Yksi viime aikoina Suomessakin paljon huomiota saanut näkemys on se, että Venäjän talous on ajautumassa kriisiin.
Upin Arkady Moshesin mukaan tätä ei ole tapahtumassa. Vaikka Venäjän valtion budjettivaje on nousussa, valtio voi edelleen ottaa maansisäistä lainaa.
Katso videolta Moshesin arvio:
Moshes muistuttaa, että Putin voi aina kaivautua oligarkkien taskuihin.
– Venäjän suuryrityksiä on pyydetty osallistumaan maan sotatoimiin suuremmalla summalla kuin ne aikoinaan tekivät. Nämä ovat eliitin valtiolle myöntämiä avustuksia ja lahjoituksia, Moshes kuvaa.
Venäjä myös takavarikoi maan superrikkaiden omaisuutta ja myy sitä eteenpäin.
Toimittaja Storyjevin mukaan asian toinen puoli on se, että Kreml on liittänyt eliitin vaurastumisen sotaan.
– Venäjän talous toimii tällä hetkellä niin, että helpoin tapa ansaita rahaa on osallistua sotatoimiin tavalla tai toisella, hän sanoo.
Venäjä ei ole kaatumassa sotilaallisesti
Tällä hetkellä Ukraina on sodassa niskan päällä sekä kotirintamalla että yhä syvemmälle Venäjälle ulottuvilla drooni-iskuillaan. Jos tilanne jatkuu näin, se voi Moshesin mukaan keikahtaa pysyvämmin Ukrainan eduksi.
Tämä ei kuitenkaan ole varmaa.
– Joka kerta kun Ukraina on saanut uusia länsimaisia aseita, sen joukot ovat päässeet etenemään. Joitakin kuukausia myöhemmin venäläiset ovat keksineet keinon torjua näitä.
Upin Moshes pitää hyvin todennäköisenä, että puolen vuoden kuluttua Venäjä pystyy tehokkaammin puolustamaan Ukrainan drooneilta esimerkiksi viimeisimpien iskujen kohteina olleita öljynjalostamoita.
Moshesin mukaan Venäjän voisi saada sotilaallisesti todella ahtaalle, jos Ukraina saartaisi Krimin. Hän ei kuitenkaan usko, että länsi hyväksyisi tätä.
– Se olisi kuin Leningradin saarto toisen maailmansodan aikana: kaksi miljoonaa ihmistä näkisi nälkää, Moshes sanoo.
Putin ei ole suistumassa vallasta
Tasaisin väliajoin esiin nousee myös viestejä siitä, että Kremlin kulisseissa kyhäiltäisiin vallankaappausta Putinia vastaan.
Moshes ei usko tähän. Hänen mukaansa Venäjällä vallitsee todennäköisesti Valko-Venäjän kaltainen järjestelmä, jossa kymmenet turvallisuuspalvelut valvovat toisiaan.
– En pysty kuvittelemaan, että Venäjällä voitaisiin järjestää vallankumoukseen johtava suuri salaliitto ilman, että sitä huomattaisiin, Moshes sanoo.
Storyjev muistuttaa, että Putinin vastustaminen on Venäjällä vaarallista. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Venäjän turvallisuusviranomaiset tukahduttivat sodanvastaiset protestit väkivaltaisesti.
– Keskivertovenäläinen on noin 40-vuotias. Monilla on lapsia. Eivät länsimaalaisetkaan tuollaisessa elämäntilanteessa haluaisi mennä taistelemaan väkivaltaiseen vallankumoukseen. Venäläisetkään eivät halua sitä, Storyjev kuvailee.
Itärajan sulku ei ole Suomelle välttämättömyys, tieto Venäjästä on
Asiantuntijat nostavat esiin myös Suomen venäläisiin kohdistaman erityistoimenpiteen eli itärajan sulun.
Suomen viranomaiset sulkivat itärajan joulukuussa 2023 sen jälkeen, kun rajalla alkoi olla merkkejä siitä, että Venäjä käyttää ”välineellistettyä maahanmuuttoa” Suomen painostuksen välineenä.
Moshesin mielestä rajan sulku oli aikanaan perusteltua. Nyt sille ei hänen mukaansa ole enää samanlaista tarvetta.
– Norjan Venäjän raja on auki ja Viron raja osittain auki myös. Ei siellä ole pakolaistilannetta, Moshes vertaa.
Hänen mielestään itärajan suljettuna pitäminen huonontaa Suomen mahdollisuuksia saada syvällistä tietoa venäläisen yhteiskunnan tilasta. Sitä toivat niin matkailu kuin akateeminen yhteistyö.
– Moskovassa on yhä kollegoita, jotka tänäkin päivänä julkaisevat artikkeleita siitä, miksi tämä sota on väärin ja miten asioiden tulisi muuttua. Mutta me emme saa heitä Suomeen.
Entä turvallisuuskysymykset? Venäjältä voisi tulla Suomeen esimerkiksi entisiä taistelijoita monenlaisilla motiiveilla. Moshes sanoo tiedostavansa, että asia on monimutkainen. Turvallisuushuolia voisi hänen mukaansa minimoida niin, että viisumiprosessi pidettäisiin tiukkana ja hitaana.