Suomen suurimman sähköverkkoyhtiön myynti Espanjaan ei horjuta sähkönsiirtoa Carunan toiminta-alueella.
– Ei ole pelkoa, että asiakkailta joudutaan katkomaan sähköjä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että yhtiö pystyy toimimaan tämän väliajankin, Energiaviraston energiaverkkojen johtaja Veli-Pekka Saajo sanoo.
Espanjalainen sähköverkkoyhtiö Iberdrola ilmoitti tiistaina 21. heinäkuuta ostavansa 80 prosentin omistusosuuden Carunasta. Kauppojen on tarkoitus toteutua vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä.
Carunan tiedotteen mukaan muutos ei vaikuta sen toimintaan, asiakkaisiin, henkilöstöön, yhteistyökumppaneihin tai käynnissä oleviin investointeihin. Carunan viestinnästä kerrotaan Iltalehdelle, ettei yhtiö kommentoi asiaa sen enempää.
– Todennäköisesti ainoa vaikutus on, että he perustavat uuden yhtiön ja tarvitsevat sille verkkoluvan, Saajo arvioi muutoksia Energiaviraston näkökulmasta.
Uusi yhtiö tarvitsee oman toimintaluvan, jonka Energiavirasto myöntää. Tarvittaessa virasto voi myös myöntää määräaikaisen luvan.
Omistajanvaihdoksessa nimikin on mahdollista säilyttää samana, jolloin muutos ei juurikaan näy asiakkaille.
Laki rajoittaa hintoja
Caruna toimii kahden jakeluyhtiön kautta pääasiallisena sähkönjakelijana 57 paikkakunnalla Etelä-, Lounais-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Caruna Espoo oy toimii kaupunkimaisissa ympäristöissä ja Caruna oy pääasiassa haja-asutusalueilla.
Varsinaisesti Carunan toiminta alkoi vuonna 2014, kun se osti Fortumilta yhtiön sähkönsiirtoliiketoiminnan. Sen jälkeen Fortum on keskittynyt energian tuotantoon ja myyntiin ja Caruna sähköverkkoihin ja sähkönsiirtoon.
Kauppojen jälkeen Caruna nosti hintojaan kahdessa vuodessa noin 27 prosentilla. Tämän jälkeen energiamarkkinalakia on kuitenkin muutettu, eikä vastaava hintojen korotus ole mahdollista.
Nykyisen energiamarkkinalain mukaan sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuja saa korottaa vuoden aikana enintään kahdeksalla prosentilla verrattuna edellisen vuoden keskiarvoon. Korotuksiin ei kuitenkaan lasketa määräaikaisen alennuksen päättymisestä johtuvaa hinnannousua.
Energiavirasto voi myöntää yksittäisen luvan poiketa tästä rajoituksesta, jos se on välttämätöntä esimerkiksi verkon ylläpidon tai muun lakisääteisen velvoitteen takia.
Lain rinnalla tuottokatto
Suomessa on sähkönsiirrossa luonnollinen monopoli, sillä kullakin alueella toimii tavallisesti vain yksi sähköverkkoyhtiö. Yhteensä Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä, joista Caruna on tällä hetkellä suurin.
Lain rajoitusten lisäksi Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja määrittelee jokaiselle yhtiölle tuottokaton kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan. Tuottokatto määräytyy yhtiön sähköverkkoon sitoutuneen pääoman mukaan. Mitä suurempi pääoma, sitä enemmän yhtiö saa kerätä tuottoa.
Viimeisin vahvistettu kahdeksan vuoden valvontamenetelmä on tehty vuosille 2024–2031, mutta se on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavana. Energiavirasto tiukensi siinä verkko-omaisuuden arvon määrittelyä tavalla, jota sähköverkkoyhtiöt pitävät energiamarkkinasääntelyn vastaisena.
Markkinaoikeus hylkäsi valvontamenetelmään liittyvät sähköverkkoyhtiöiden valitukset marraskuussa 2025, jonka jälkeen asia siirtyi Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos verkko-omaisuuden arvo määritetään kuten yhtiöt haluavat, niiden tuottotaso nousee.
– Jos yhtiöt menestyvät, se tarkoittaa sitä, että ne voivat jatkossa korottaa hintoja enemmän, Saajo sanoo.
Toinenkin oikeuskiista
Energiavirasto tarkistaa siirtoyhtiöiden hinnoittelun neljän vuoden valvontajaksoissa. Mikäli verkkoyhtiö on perinyt jakson aikana ylihintaa, sen täytyy palauttaa ylijäämää asiakkaille tai lisätä sähköverkon investointeja.
Energiaviraston vuoden 2024 alustavien laskelmien mukaan Caruna oy on alijäämäinen, eli sillä on liikkumavaraa korottaa hintoja, ja Caruna Espoo oy on ylijäämäinen, eli se ei voi nostaa hintoja.
Myös viimeisimpään valvontajaksoon liittyy sähköverkkoyhtiöiden ja valvovan viranomaisen välinen kiista: lähes kaikki Suomen sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat valittaneet Energiaviraston vuosien 2020–2023 valvontajakson vahvistuspäätöksistä.
Virasto päätti valvontajakson aikana, etteivät yhtiöt voi veloittaa asiakkailtaan vuonna 2021 lakiin lisättyihin toimintavarmuuden vaatimuksiin liittyviä kustannuksia. Sähköverkkoyhtiöt ovat eri mieltä. Markkinaoikeuden on tarkoitus antaa asiaan ratkaisu elokuussa.
Vaikka valvontamenetelmiin liittyy oikeuskäsittelyjä, on sähköverkkoyhtiöiden noudatettava niitä siihen saakka, kunnes tuomioistuin päättää toisin.
