Suomen tuottavuutta parannetaan nyt työyhteisöjä kehittämällä – MIELI ry tarjoaa mielenterveystyöhön ilmaisen työkalun
Kesäkuussa julkaistu Suomen kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035 asti korostaa työyhteisöiden merkitystä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa. Työelämän kehittämisstrategiassa mainitaan, että tuottavuus kasvaa investoimalla työyhteisöjen toimintaan tuotannollisten investointien rinnalla.
Työpaikkojen mielenterveyteen voidaan vaikuttaa todennetusti myönteisesti maksuttomalla Hyvän mielen työpaikka® -merkillä. MIELI ry:n työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö Marjo Lehtinen sanoo, että merkin hakuprosessi ja merkin puitteissa tehtävä kehittäminen vastaavat hyvin kehittämisstrategian esityksiin tuleviksi toimenpiteiksi.
Kansallisessa kehittämisstrategiassa nimetään kolme supervoimaa: luottamusta ja yhteistyötä tukeva vuorovaikutus, uudistumiseen ja oppimiseen kannustava kulttuuri sekä ihmisten johtaminen. Hyvän mielen työpaikka -merkki on puolestaan työkalu, joka kiinnittää huomiota kolmeen mielenterveyden pilariin: arjen käytäntöihin, mielenterveyden tukemiseen ja mielenterveyden johtamiseen.
"Hakemuksessa arvioidaan työyhteisön nykytilaa ja tehdään kehittämissuunnitelma kolmen kriteerin, arjen käytäntöjen, mielenterveyden tukemisen ja johtamisen näkökulmasta. Merkin saa, jos suunnitelma on mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävä."
Hyvän mielen työpaikka -merkki tukee pitkäjänteistä kehitystä
Merkki on voimassa vuoden kerrallaan. Sen käyttöoikeuden voi uusia arvioimalla edellisvuotisen suunnitelman toteutumista ja tekemällä sen myös seuraavalla vuodelle.
"Näin merkistä tulee pitkäaikainen kehittämisen kehikko mielenterveyttä tukeville toimille työpaikalla. Ja kehittäminen myös vaatii pitkäjänteistä työtä – merkki ei kerro siitä, ettei ongelmia ole, vaan se kertoo, että niiden ratkaisemisiin on haluttu tarttua."
Lehtinen korostaa itse johtamisen merkitystä sekä strategiassa että työpaikkojen paikallisessa kehittämisessä. Hän sanoo, että mielenterveysongelmien varhaisen tuen mallissa on olennaista, että esihenkilöllä on riittävät valtuudet tukea työntekijää esimerkiksi työtä muokkaamalla.
"Hyvän mielen työpaikka -merkkiä hakevan yrityksen pitää ottaa kantaa mielen hyvinvoinnin johtamiseen; tehdäänkö sitä vahvistavia päätöksiä ja ymmärretäänkö, että mielenterveyden eteen tehtävällä työllä on vaikutusta."
Lehtinen sanoo näkevänsä strategiassa tärkeän muutoksen siinä, miten huolipuhe vaihtuu ratkaisupuheeseen. Mielenterveysperusteisen pitkät sairauspoissaolot lisääntyvät, työelämä muuttuu nopeasti, ja työn ja vapaa-ajan erot hämärtyvät monella. Hän pohtii, että huomio on ollut pitkään yksilöiden ongelmissa.
"Ja asioita on ratkaistu hoitamalla sitä yksilöä. Nyt huomiota kiinnitetään valtakunnallisesti työyhteisöihin ja siirrytään oireiden ja vaivojen näkökulmasta syvemmälle mitä meidän pitää tehdä, ettei niitä oireita tulisi."
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia. Lue lisää Joblyn sivuilta.