Sisäministeriön kansallinen riskiarvio on vakavasävyisempi kuin aiemmin, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell.
– Kun seurasi tiedotustilaisuudessa keskustelua teknologian kehityksestä, itärajan tilanteesta ja Venäjän varjolaivastosta, niin vakavampi sävy tässä on, Limnell sanoo.
Limnell nostaa tuoreesta arviosta esiin kolme asiaa, jotka korostuvat aiempaa enemmän.
Suomalaisen yhteiskunnan tulisi hänen mielestään varautua kriisien ketjureaktioihin, ei vain yksittäisiin uhkiin. On ymmärrettävä, miten verkostoituneessa yhteiskunnassa tällä hetkellä eletään, hän sanoo.
– Yksi häiriö, vaikka nyt kyberhyökkäys, sillä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia eri puolilla yhteiskuntaa.
Ympäröivä todellisuus
Toinen asia on teknologian kehityksen korostaminen. Aiheesta keskusteltiin runsaasti maanantain tiedotustilaisuudessa.
– Kun ajatellaan tämän päivän uhkia ja riskejä suomalaiselle yhteiskunnalle, kyllä teknologia on ihan keskeisellä sijalla, Limnell sanoo.
Limnellin näkemyksen mukaan tiedotustilaisuudessa korostui se, että Suomessa tulee varmistaa kansallinen päätösvalta kriittisissä tekoälyjärjestelmissä ja niiden toimittamisessa.
Kolmas kriittinen kohta riskiarviossa on informaatiovaikuttaminen, Limnell sanoo. Arvio nostaa esille kognitiivisen haavoittuvuuden yhteiskunnassa, hän näkee.
Yhä enemmän tekoälyllä tuotettu, harhaanjohtava sisältö voi horjuttaa kansalaisten käsitystä ympäröivästä todellisuudesta sekä heikentää luottamusta instituutioihin.
– Johtopäätös tähän on, että Suomen tulee vahvistaa entisestään informaatioturvallisuutta osana suomalaista kokonaisturvallisuutta.
Tiedotustilaisuudessa huomautettiin, että suomalaisten koulutustaso, luotto viranomaisiin ja mediakriittisyys ovat kaikki korkealla tasolla, mikä omalta osaltaan voi lieventää disinformaation vaikutuksia.
Paljon uhkia
Riskiarviosta ilmenee, että uhkia ja riskejä on todella paljon. Tuore riskiarvio sisältää 24 yhteiskunnalle merkittävää riskiä.
Elämme epävakauden aikaa, muotoili tiedotustilaisuudessa sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa.
Limnellin mukaan suomalaiset arvostavat suoraa ja rehellistä turvallisuuspuhetta.
Hän ei näin ollen koe riskiarviota pelotteluna.
– Me tiedetään, mikä meitä voi uhata, missä ovat meidän haavoittuvuudet ja mitä meidän pitää tehdä.
– Sitten kun meillä on tämä kokonaisturvallisuuden malli, missä julkinen ja yksityinen sektori ja muut yhteiskunnan toimijat toimivat yhdessä, minun mielestäni se lisää luottamusta.