Markku Suonenvirta, 71, oli vakavassa paikassa maaliskuussa.
Suomen vahvin mies -kilpailun perustajan elämästä oli tullut sietämätöntä jatkuvien selän hermokipujen takia.
Jo hänen saamansa diagnoosin kuuleminenkin tekee kipeää: selkäytimen ahtauma, hermokanavan ahtauma, massiivinen välilevytyrä ja yksi nikama on puoli senttiä väärässä paikassa.
– Lääkäri ei ollut ihan halukas leikkaamaan ja sanoi, että aika kovilla riskeillä mennään, Suonenvirta muistelee.
– Sanoin omana mielipiteenäni, että jos elämäni on tällaista, niin se saa luvan loppua. Minä sen riskin otan eikä kukaan muu – ja olen päättänyt sen ottaa.
Hän ei kivuistaan johtuen muista, millaisen onnistumisodotteen lääkäri tarjoili leikkaukselle. Suonenvirralle oli kuitenkin koko ajan selvää, että operaatio tehdään.
Ex-voimailija oli menettänyt liikuntakykynsä ja joutui turvautumaan arjessa muiden apuun. Tuska hellitti vain öisin, kun hän löysi oikean nukkumisasennon.
– Vaikka lääkäri olisi minulle mitä prosentteja sanonut, olisin vastannut, että nyt lyöt sen puukon selkään tai sitten teen omia ratkaisuja, saatana. En voi elää tällä tavalla.
Vielä kovempi paikka oli käydä asia läpi läheisten kanssa.
– Vaimo tiesi, että hänen on ihan turha sanoa siihen yhtään mitään, koska olen päätökseni tehnyt. Se koetetaan korjata, onnistuu tai ei. Huolissaan hän oli varmasti. Samoin lapset tietysti, Suonenvirta sanoo ääni väristen.
Selkä täynnä rautaa
Maaliskuussa tehty leikkaus alkoi aamulla kello 8 ja päättyi kahdeksan tuntia myöhemmin.
Lääkärin varoitukset eivät olleet hätävarjelua.
– Menetin reilusti yli 20 prosenttia verestäni. Siellä oli pikku jumppaa, että saivat pidettyä äijän hengissä, Suonenvirta tokaisee.
Henki säilyi, mutta kipuja vastaan piti vielä taistella. Suonenvirta sanoo olleensa opioidilääkityksen seurauksena ”aivan taipaleella”.
Siitäkin huolimatta Maailman vahvin sotilas -kilpailun pääjehu yritti paiskia töitä, koska heinäkuun viimeisellä viikolla häämöttänyt tapahtuma järjestelyvastuineen painoi päälle.
– Välillä, kun olin oikein lääkinnyt itseni siihen kuntoon, vaimo sanoi, että älä nyt soittele tai kirjoittele mitään. Aika ajoin näin jo Norjaan saakka, kun kone oli niin sekaisin, Suonenvirta naurahtaa.
”Mömmöt ja myrkyt” toimivat, mutta samalla tuli pelko riippuvuudesta.
Kahden viikon kuurin jälkeen Suonenvirta teki päätöksen yrittää selvitä ilman lääkitystä.
– Ajattelin, että tähän ikään asti minusta ei enää narkkia saa. Sattukoot sitten vaikka kuinka, mutta nyt loppui niiden syöminen.
Taannoisella kontrollikäynnillä hän sai nähdä röntgenkuvan monet operaatiot läpi käyneestä selästään. Näky oli melkoinen.
– Se on kuin jonkun rakennuslaitevuokraamon takapiha. Jumalaut siellä on tappia ja putkea sinne tänne ja tonne. En tiedä mikä tarkoitus niillä on, mutta paljon on rautaa selässä.
Opetteli kävelemään
Suonenvirta ei ollut kävellyt omin voimin noin puoleen vuoteen, joten taito piti opetella uudestaan käytännössä nollista. Jalkojen voimat ja liikkumiseen tarvittavat hermotukset olivat kadonneet lähes tyystin.
Sairaalassa hän liikkui ”Harley-Parkinsonilla”, josta luopuminen pelotti, koska kivut saivat silmät sumenemaan.
Kun Suonenvirta oli kyennyt tolpilleen omin avuin, hän sai käveltyä ensimmäisenä päivänä kyynärsauvat apunaan 50 metrin matkan.
Nyt mies pystyy selviytymään arkiaskareista ja liikkumaan päivässä enimmillään kahden kilometrin matkan, mutta helppoa se ei ole.
Sen hän sai tuta Maailman vahvin sotilas -kilpailun kuvauksissa viime viikolla.
– Kyllä tässä vieläkin pitää miettiä omaa nimeä, kun joku kysyy kukas sinä olet. Konelevy on niin tyhjä kuin olla ja voi, Suonenvirta kuvailee viikon rasitusta värikkääseen tyyliinsä.
Selkäranka löytyy
Vuonna 1989 Suomen vahvin mies -tittelin voittanut Suonenvirta suunnittelee vielä palaavansa kuntosalille, jotta voisi entisestään kohentaa kuntoaan.
Kunnon rääkistä hän ei enää haaveile.
– Henkisesti on kova mennä sinne rimpuilemaan, koska joskus aikaisemmin rauta totteli ohjastajaa, mutta nyt kun se ei enää tottele, on aika vaikea motivoida itseänsä. Toisaalta taas terveys on sellainen motivaattori, että jos omassa arjessa pystyy paremmin pärjäämään, olisi hölmöä olla tekemättä sitä.
Maailman vahvin sotilas -kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2025. Suonenvirta on erittäin innoissaan projektistaan, koska saa tehdä sitä yhdessä vaimonsa ja ammattisotilaana työskentelevän poikansa kanssa.
Ikä ja terveysmurheet ovat entiselle poliisille vain hidaste, koska huumorintaju on kohdillaan.
– Yhdestä asiasta olen varma. Neljään kertaan se selkä on operoitu ja neljään kertaan on todettu, että minulla sentään on selkäranka. Tunnen paljon sellaisiakin, joista epäillään, onko sitä ollenkaan. Minulta semmoinen on todistetusti löydetty.
