Pääuutiset

Suomessa muhii näkymätön kriisi – Todelliset luvut ovat tilastoja huomattavasti karumpia

Suomessa muhii näkymätön kriisi – Todelliset luvut ovat tilastoja huomattavasti karumpia

Erityisesti nuorten asunnottomuus huolestuttaa Rinnekotien palvelualuejohtajaa Mika Paasolaista.

– Valitettavasti nuorten asunnottomuus näkyy kasvavana trendinä. Se on isoin huoli heidän kohdallaan, Paasolainen kertoo.

Alle 25-vuotiaiden osuus asunnottomista on kasvanut lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, selviää Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen asunnottomuusselvityksestä. Nuorten osuus kaikista yksinelävistä asunnottomista on tilastollisesti 17 prosenttia.

Nuorten keskuudessa esiintyy myös paljon piiloasunnottomuutta, joka ei näy virallisissa tilastoissa, joten todellisen luvun arvioidaankin olevan vielä suurempi.

Iltalehti pääsi jalkautumaan mukaan Diakonissalaitoksen järjestämälle Asunnottomien yön tutustumisretkelle, jossa muun muassa Mika Paasolainen kertoi asunnottomuuden tilanteesta Suomessa.

Nuorten lisäksi Paasolaisen mukaan maahanmuuttajien osuus asunnottomista on korkea. Tulevaisuudessa haasteeksi voi muodostua myös ikääntyneiden asunnottomuus.

– Ikääntyneiden asunnottomuuden kehittymistä pitää seurata, koska ikääntyvien päihdehaittojen kasvu, elinkustannusten nousu sekä esimerkiksi puolison kuoleman myötä talouden muutos voivat johtaa tilanteeseen, jossa ikääntyvä voi päätyä asunnottomaksi, hän kuvailee.

Asunnottomuus kasvoi Suomessa jo toista vuotta peräkkäin. Paasolaisen mukaan asunnottomuuden kasvun taustalla vaikuttavat muun muassa inflaatio, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja työttömyyden kasvu. Lisäksi Asunto ensin -mallin mukaista tuettua asumista ei ole hänen mukaansa tarjolla riittävästi Suomessa.

Diakonissalaitoksen kehittämä Ihmisarvobarometri osoittaa, että suomalaisten mielestä asunnottomuus on huono-osaisuuden näkyvin ilmentymä. Barometrin mukaan myöskään heikossa asemassa olevien ihmisten turvaverkot eivät ole tällä hetkellä riittävät.

– Oma koti on tärkein turvaverkko sosiaalisten ja perheen suhteiden lisäksi, Paasolainen kertoo.

Esimerkiksi pitkään jatkunut päihteiden käyttö voi johtaa siihen, että ihminen etääntyy perheestään ja menettää läheistensä tuen.

– Erityisesti nuorten asunnottomien kanssa teemme työtä sen eteen, että voisimme tukea heitä saamaan uudelleen yhteyden omaan perheeseensä.

Taustalla usein kasaantuneet ongelmat

Asunnottomuuden taustalla on yleensä useiden eri ongelmien summa, eikä sille ole yksiselitteistä tekijää.

– Monen asian yhteen sattuminen samaan aikaan saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vuokrat jäävät maksamatta tai elämänhallinnan vaikeudet näkyvät esimerkiksi naapureiden valituksina ja häiriöilmoituksina, Paasolainen kertoo.

Haasteiden kasautumisen vuoksi myös palvelujärjestelmän siiloutuneisuus on Paasolaisen mielestä ongelmallista.

– Meidän palvelujärjestelmämme korjaa usein yhtä asiaa kerrallaan. Pitäisi ehkä miettiä, voitaisiinko tukea tarjota samanaikaisesti useammalla osa-alueella, hän pohtii.

Paasolainen on tehnyt töitä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa peräti kolme vuosikymmentä. Ratkaisuksi asunnottomuuden estämiseen ja yhdeksi keskeiseksi keinoksi hän nostaa Asunto ensin -mallin.

– Asunto ensin -malli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi varsinkin ihmisten kanssa, keillä on haasteita päihteiden kanssa.

Tällä keinolla asunnottomalle tarjotaan ensin oma koti, joka luo turvallisen perustan elämäntilanteen kohentamiselle ja kuntoutumiselle.

– Se on varmasti se, millä on isoin vaikutus, hän vakuuttaa.

Paasolaisen mukaan yksi sitkeimmistä asunnottomuuteen liittyvistä ennakkoluuloista on käsitys siitä, että päihderiippuvaiset ihmiset olisivat vaarallisia tai pyrkisivät vahingoittamaan muita. Todellisuudessa kyse on hänen mukaansa pikemminkin selviytymisestä vaikeassa elämäntilanteessa.

– Olen 30 vuotta tehnyt töitä erilaisten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa, ja on todella harvinaista, että heitä tarvitsisi pelätä. Ehkä pikemminkin he itse pelkäävät meitä.

Olet saattanut jäädä paitsi