– Suomen EM-joukkue koostuu urheilijoista, joista osa on harrastelijoita. Työn tai opiskelun ohessa he harjoittelevat. Yleisurheilu on ammatti hyvin pienelle joukolle, kiteyttää Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare humpan juonen.
Urheiluliitto lähettää Birminghamiin peräti 65 urheilijan joukkueen.
Bryggare kritisoi Urheiluliiton toimintaperiaatetta, että lähes kaikki kynnelle kykenevät urheilijat nimettiin porukkaan. Eniten sapettaa viimeisellä valintakierroksella nimetyt.
Tiistaina 28. heinäkuuta Urheiluliitto tiedotti, että tulosrajan tehneitä ja rankingin kautta sisään päässeitä suomalaisurheilijoita on yhteensä 48. Kaksi päivää myöhemmin joukkue täydentyi ”peruutuspaikoille” päässeillä 17 urheilijalla, kun Euroopan yleisurheiluliiton (EA) julkaisi lopullisen kisarankingin.
– Virallinen peruste on, että kaikki viimeisessä vaiheessa valitut ovat läpäisseet Urheiluliiton ”tiukan” seulan. Minusta pitäisi olla kriittisempi. On katsottava urheilijan kehityskäyrää: jos on karsiutunut jatkuvasti, eikä ole kehittynyt, kisoihin on turha mennä. Toisaalta nuoret urheilijat, tyyliin Kasperi Vehmaa, ottaisin mukaan.
Ilman rajoja
Urheiluliitto laati omat tulosrajat EM-kisoihin. Esimerkiksi miesten keihäässä piti olla 78 metrin kaari aikavälillä 1.5.2026–26.7.2026.
– Urheiluliiton omat rajat olivat kauniisti sanottuna anteliaat, Bryggare hymähtää.
EM-tiimiin nimetyt korkeushyppääjä Daniel Kosonen, kestävyysjuoksija Nina Chydenius sekä kilpakävelijät Joni Hava, Enni Nurmi ja Anniina Kivimäki eivät rikkoneet määrätyssä ajassa Urheiluliiton tulosrajaa.
– Kososen valintaa pidän perusteltuna, koska hän teki rajan talvella hallissa ja kesää on pilannut loukkaantuminen. Muiden valintaa en ymmärrä lainkaan. Vähän paistaa ajatus, että olisi kiva nähdä kestävyysurheilijoita. Ei se huono ajatus ole, mutta julma totuus paljastuu kisoissa. Tasoerot ovat valtavan suuret.
Toisaalta valinnoilla on myös niin sanottu inhimillinen puoli.
– Jos mentäisiin kireillä valintakriteereillä, vähenisikö urheilijoiden motivaatio urheilla, Bryggare pohtii.
– EM-kisojen tulos on eräänlainen tilannepäivitys suomalaisesta yleisurheilusta, Berliinin mies lisää.
Huippumies ulos
Suomen mammuttimaisista arvokisajoukkueista on syntynyt keskustelua läpi vuosikymmenen. Tämä johtuu 2020-luvulla käyttöön otetusta ranking-systeemistä.
Vanha malli, jossa arvokisoihin päästiin kansainvälisen lajiliiton määrittelemien tulosrajojen mukaan, oli selkeä.
– Puolustan rankingia, koska se ajaa urheilijoita kilpailemaan. Kuten uusissa systeemeissä aina, tässäkin on valuvikoja. Ranking laahaa hieman jäljessä. Nyt esimerkiksi kävi niin, että Suomen toiseksi paras keihäsmies Teemu Narvi ei päässyt mukaan, koska ranking-pisteitä ei ole riittävästi.
