Suomen valmius puolustaa itseään, ja nykyisin myös puolustusliitto Naton itäistä sivustaa, sai jälleen hehkutusta, kun yhdysvaltalaismedia Politico jalkautui Pohjois-Atlantin liiton etulinjan maihin.
Artikkelissa nostetaan esille jälleen se, miten Suomi pysyi valppaana silloinkin, kun monet muut Euroopan valtiot ryhtyivät kylmän sodan jälkeen vähentämään satsauksiaan puolustukseen.
Tämä on yksi syy sille, miksi Politicon haastattelemat sotilashenkilöt ja asiantuntijat eivät vaikuta olevan erityisen huolissaan siitä, että Yhdysvaltojen pääintressit eivät ole enää Euroopassa.
– Voidaan sanoa, että Suomi on valmiimpi taistelemaan yksin kuin muut etulinjan maat. Yhdysvaltojen joukkojen vähentäminen ei vaikuta Suomen valmiuteen, kertoo Politicolle Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Eoin Micheál McNamara.
Suomen osalta esiin nostetaan jälleen käsite ”kokonaismaanpuolustus”, joka on monelle suomalaiselle tuttu, mutta vaikuttaa säväyttävän kerta toisensa jälkeen ulkomailla.
– Mobilisoitava väestö, yhteiskunnan sietokyky, suojapaikat sekä armeija, joka on suunniteltu jatkamaan taistelua sekä liittolaisten kanssa että ilman niitä, Politico summaa Suomen puolustuksen ydinkonseptia.
Kooltaan pienen Suomen reservin koko, F-35-hävittäjähankinnat sekä maavoimien suorituskyky saavatkin Politicon artikkelissa hehkutusta. Jälkimmäisen osalta nousee esille etenkin Suomen tykistö, joka on kooltaan Euroopan suurimpia. Kookkaampi tykistö löytyy ainoastaan Venäjältä.
– [Neuvostoliiton diktaattori Josif] Stalin kutsui tykistöä sodan jumalaksi. Toisin kuin monet länsimaat, Venäjä ei koskaan unohtanut tykistöä, kuten eivät suomalaisetkaan, McNamara huomauttaa.
Droonien merkitys
Vaikka Suomi onkin hoitanut monet puolustukseensa liittyvät asiat hyvin, on täälläkin vielä parannettavaa droonisodankäynnissä. Siitä on tullut Ukrainan sodan myötä yksi nykypäivän taistelukentän tärkeimmistä elementeistä.
Suomi suunnitteleekin Ukrainan kanssa yhteisen droonituotannon aloittamista Suomessa. Asiasta huhtikuussa uutisoinut Helsingin Sanomat kertoi hankkeen olevan tuolloin vielä alkuvaiheessa.
Takamatka droonisodankäynnin kehityksessä ei kuitenkaan ole välttämättä yhtä merkittävää Suomessa kuin joissakin muissa Nato-maissa.
Politicon haastattelema Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Määttä huomautti keväällä järjestetyn Karelian Sword 26 -harjoituksen keskeltä, että Suomen metsäinen maasto aiheuttaa drooneille ja panssaroiduille ajoneuvoille omat haasteensa.
– Kaupallisten droonien on puiden lehtien takia erittäin vaikea löytää suomalaisia joukkoja metsästä. Ellei käytössä ole lämpökameraa, Määttä kertoo.
Muutoksia
Suomen valmiuden lisäksi myös viimeisimmät muutokset lainsäädännössä saavat omat mainintansa Politicon jutussa.
Esille nousevat Suomen irtaantuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta sekä hiljattain tehty lakimuutos, joka mahdollistaa tietyissä tilanteissa ydinaseiden tuonnin Suomen maaperälle.
– Meillä on melko pitkä raja Venäjän kanssa. Jalkaväkimiinat helpottaisivat hyökkääjän hidastamista ja tekisivät elämästämme helpompaa, kommentoi reservin vänrikki Terra Tevajärvi Politicolle.
Ydinasepelotteen osalta esiin nostetaan etenkin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajama aloite. Macron on nostanut esiin mahdollisuuden siitä, että Ranskan ydinasesateenvarjoa laajennettaisiin koskemaan muitakin Euroopan Nato-maita.
Tällä hetkellä Naton todellisesta ydinpelotteesta Euroopassa vastaa kuitenkin Yhdysvallat, jonka katse on kääntynyt viime vuosien aikana yhä enemmän ja enemmän pois Euroopasta.
Kuten aiemmin asiantuntijatkin sen totesivat, ei Suomessa Yhdysvaltojen muutos näytä huolestuttavan.
– Ei ole hyvä, että suhteet ovat hieman epävakaat, mutta Suomi on valmis puolustamaan itseään yksin, jos tarve vaatii. Teimme sen aikaisemminkin itse, kertoo Politicolle 20-vuotias varusmies Nuutti Kurikka.
