Ranskassa valtavat maastopalot lähestyvät suurkaupunki Bordeux’ta. Tilannetta pahentaa, että lämpötilaksi ennustetaan 40 astetta.
Eurooppaa repivät maastopalot, hirmuhelteet ja muut ääri-ilmiöt tulevat pahentumaan entisestään lähivuosina, sillä ilmaston lämpeneminen jatkuu.
– 10 vuoden päästä kun me katsomme näitä kuvia, se edustaa meille vanhaa hyvää aikaa, koska siihen mennessä olemme valitettavasti menneet kehityksessä huonompaan suuntaan, sanoi kasvihuonepäästöjen seurantajärjestö ICOS:in pääjohtaja Hannele Laine Ylen A-studiossa maanantaina.
– Sanoin hieman provosoivasti, mutta olen tätä mieltä, Laine sanoo nyt Iltalehdelle.
Ilmastonmuutoksen eteneminen pysähtyisi Laineen mukaan vasta, jos maailmanlaajuiset nettopäästöt saataisiin nollaan.
– Emme ole vielä lähelläkään sitä, ja ilmakehään kertyy jatkuvasti lisää pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja.
Lämpenemisen vaikutuksia voi havainnollistaa vertaamalla, miten suomalaiset lomailijat suhtautuivat Välimeren kesiin vielä vuosikymmen sitten.
– Eivät minun tuttuni pohtineet, onko siellä liian kuuma. Nyt ihmiset miettivät aidosti, kannattaako alueelle matkustaa äärimmäisen kuumuuden ja maastopalojen vuoksi, Laine sanoo.
– On selvää, että ilmastonmuutos etenee edelleen ja sen kielteiset vaikutukset voimistuvat. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu jälleen paljon.
Laajat vaikutukset
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Kuumenevat kesät tulevat vaikuttamaan voimakkaasti Etelä-Euroopan ruoka- ja vesiturvaan. Kova kuivuus heikentää satoja, eikä makeaa vettä välttämättä riitä sekä ihmisten arkikäyttöön että viljelysten kasteluun.
Myös kuolleisuus tulee nousemaan.
– Tänäkin kesänä puhutaan todennäköisesti kymmenistätuhansista kuumuuden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista, Laine sanoo.
– Kuumuus rasittaa ihmisten terveyttä. Se on raskasta myös nuorille ja hyväkuntoisille, mutta erityisen vaarallista vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja niille, jotka joutuvat työskentelemään ulkona.
Kuumuus kuormittaa terveydenhuoltoa. Jo tänä kesänä useat Ranskan sairaaloista ovat olleet ratkeamaisillaan potilaista.
Äärimmäiset lämpötilat tulevat vaikuttamaan myös infrastruktuuriin.
– Rautatiekiskot voivat vääntyä, teiden pinnat vaurioitua ja energiantuotanto vaikeutua, jos vettä ei riitä vesivoimaan tai voimalaitosten jäähdyttämiseen.
Poikkeuksellinen kesä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Euroopassa jo nyt. Kesäkuu oli Länsi-Euroopan mittaushistorian kuumin, sanoo tohtori Hannele Laine.
– Etelä-Euroopassa nähdään 30–35 asteen lämpötiloja lähes vuosittain. Kesäkuusta tehdyn analyysin perusteella nyt koettu kokonaisuus oli kuitenkin hyvin poikkeuksellinen.
Laineen mukaan yksittäinen hellepäivä ei vielä kerro ilmastonmuutoksen etenemisestä. Ilmastonmuutosta arvioitaessa on tarkasteltava kehitystä pitkällä aikavälillä ja tehtävä tieteellinen analyysi siitä, millainen vastaava säätilanne olisi ollut aiemmassa ilmastossa.
– Tieteellisen analyysin mukaan näin korkeita lämpötiloja olisi ollut käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman ilmastonmuutosta.
– Samanlainen säätilanne olisi aiheuttanut kuumuutta myös 50 vuotta sitten, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi lämpötilat nousivat nyt vielä korkeammiksi.
Myös tämän kesän maastopalot ovat omaa luokkaansa.
– Ranskan tilanne on selvästi hyvin poikkeuksellinen ja ennennäkemätön. Paloja on ollut aiemminkin, mutta esimerkiksi Bordeaux’n lähistöllä nähdään nyt jotakin aivan erityistä, Laine sanoo.
– Espanjassa koko vuoden palanut pinta-ala ei ainakaan vielä ole ennätyksellinen, mutta Madridin lähellä riehunut Ávilan palo on maan mittaushistorian suurin yksittäinen maastopalo. Puhumme siis erittäin poikkeuksellisista tapahtumista.
Maastopalojen yleistyminen
Ilmastonmuutos lisää maastopalojen riskiä, Laine sanoo.
– Korkeammat lämpötilat helpottavat palojen leviämistä, ja helteisiin liittyvä sateettomuus kuivattaa maaperää ja kasvillisuutta.
– Ilmastonmuutos tekee olosuhteista sellaiset, että maastopalot syttyvät ja laajenevat helpommin. Varsinaiseen syttymiseen tarvitaan silti kipinä, kuten salama tai ihmisen tahallinen tai tahaton toiminta.
Kovat lämpötilat eivät itsessään sytytä maastopaloja, mutta niiden syntymisestä tulee kuumuuden myötä yhä helpompaa.
– Kuumuus myös haihduttaa kosteutta maaperästä ja kasvillisuudesta ilmakehään. Kun helteet jatkuvat pitkään, maastoon syntyy runsaasti helposti syttyvää materiaalia, Laine sanoo.
Edessä on ketjureaktion uhka, sillä maastopalojen aiheuttamat valtavat hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä entisestään.
Mitä voimme tehdä?
Voiko ihmiskunta tehdä muuta, kuin sopeutua väistämättömään?
– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä, koska muutos jatkuu niin kauan kuin maailmanlaajuisia nettonollapäästöjä ei ole saavutettu. Varautumista tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Hannele Laine sanoo.
Laineen mukaan tutkijoiden viesti on pysynyt samana vuosikymmenet.
– Päästöt on saatava alas mahdollisimman nopeasti. Erityisen tärkeää on vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä.
– Samalla on vahvistettava luonnollisia hiilinieluja ja kehitettävä mahdollisuuksien mukaan myös teknisiä ratkaisuja hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä.
Toisinaan kysytään, kannattaako Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa tehdä yhtään mitään, kun Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian kaltaiset jätit jatkavat saastuttamista.
– Kaikkien maiden on tehtävä osansa. Suomi ei todellakaan ole ainoa maa, joka toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Laine sanoo.
– Jos Suomi olisi maailman ainoa ilmastotoimia tekevä maa, niiden vaikutus olisi hyvin pieni. Näin ei kuitenkaan ole. Suomi toimii osana Euroopan unionia, ja päästöjä vähennetään myös muualla.
Vaikka Yhdysvaltain nykyjohto suhtautuu ilmastotoimiin ”vihamielisesti”, myös Yhdysvallat on saanut päästöjä merkittävästi alaspäin, Laine sanoo.
– Kiinassakin päästöjen kasvu näyttää pysähtyneen, ja niiden voidaan odottaa kääntyvän laskuun.
– Kiina on rakentanut paljon hiilivoimaa, mutta se on samalla maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja ja panostanut voimakkaasti sähköautoihin. Maa näkee vihreässä siirtymässä myös suuren taloudellisen mahdollisuuden.
