Syöpälääkelinjaus herättää kauhistusta – Nyt puhuvat Kela ja ministeriö

Kelan ylilääkäri Mikko Floréen korostaa, että sosiaali- ja terveysministeriön kohutussa ohjauskirjeessä hyvinvointialueille on puhtaasti kyse muistutuksesta noudattaa lakia.

STM lähetti hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle ohjauskirjeen huhtikuussa, jossa kerrottiin, ettei Kela enää heinäkuusta alkaen korvaa tiettyjä, kaikkein kalleimpia lääkkeitä, jos ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa. Kirjeen mukaan jatkossa nämä ovat hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden maksettavana.

– Kelan näkökulmasta tässä ei varsinaisesti ole kysymys muutoksesta, Floréen aloittaa.

– Korostaisin sitä, että näiden lääkkeiden korvattavuudessahan ei ole tapahtunut mitään muutosta. Lainsäädäntö on ollut vuosikausia jo se, että kaikki sellainen lääkehoito, joka annetaan julkisen julkisessa terveydenhuollossa tai julkisen järjestäjän lukuun, niin sellaisessa hoidossa annettavien lääkkeiden tulee olla potilaalle maksuttomia. Niistä ei kirjoiteta reseptiä, vaan ne löytyvät sieltä julkisen palveluntuottajan omasta lääkekaapista tai apteekista.

Floréen kertoo, että tämä on lukenut sairausvakuutuslaissa ja terveydenhuoltolaissa jo pitkään. Nyt hänen mukaansa Kelassa ja STM:ssä on vain herätty siihen, että hyvinvointi- ja yhteistyöalueet eivät ole toimineet määrätyllä tavalla.

– Eli julkinen terveydenhuolto on toiminut tiettyjen, etenkin kalliiden lääkkeiden osalta sillä tavalla, että he ovat kirjoittaneet potilaille reseptejä, kehottaneet hakemaan ne lääkkeet apteekista ja tulemaan lääkkeen kanssa sitten sinne poliklinikalle.

Floréenin mukaan näin ei kuuluisi olla. Kela on siten tullut väärin perustein myöntäneeksi lääkkeille korvattavuuden.

– Etenkin näiden kalliiden lääkkeiden osalta tässä on tosiaan huomioitava se, että hyvinvointialueiden kuuluu itse hankkia ne ja antaa potilaalle sillä tavalla, että ne sisältyvät siihen asiakasmaksuun, minkä potilas maksaa.

– Nyt vaan otetaan niin kuin lusikka kauniiseen käteen ja ryhdytään toimimaan lainsäädännön mukaisesti niin kuin meillä suomalaisessa yhteiskunnassa kuuluu toimia, hän sanoo.

Miksi vain julkinen terveydenhuolto?

Kelan ja STM:n mukaan kyse on ensisijaisesti potilasturvallisuudesta. Monien reseptillä ostettavien lääkkeiden osalta on tärkeää, että ne pidetään kaikkina aikoina esimerkiksi oikeassa lämpötilassa.

– Kyllähän se on hirveän tärkeää potilasturvallisuuden ja hoidon toteutumisen näkökulmasta, että lääke varmasti on hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun se annetaan, Floréen sanoo.

Oulun yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen ihmetteli aikaisemmin Helsingin Sanomille sitä, miksi linjaus koskee vain julkista puolta. Jos potilas vie lääkkeen annosteltavaksi yksityiseen terveydenhuollon yksikköön, Kela-korvaus lääkkeestä on edelleen mahdollinen.

– Vaikea käsittää, miten lääketurvallisuus vaarantuu vain silloin, kun potilas vie lääkkeen apteekista julkiseen terveyskeskukseen, mutta ei vaarannu silloin, kun se viedään privaattifirmaan, Turpeinen kyseenalaisti HS:llä.

Miksi näin on, että linjaus koskee ainoastaan julkista terveydenhuoltoa eikä yksityistä?

– Sekään ei oo sen kummempi kysymys kuin että lainsäädäntö määrittelee näin, että julkisen järjestäjän hoidossa näiden lääkkeiden tulee kuulua siihen asiakasmaksuun, kommentoi Floréen.

– Eli silloin jos tarvitaan julkisen sairaanhoidon sellaista lääkitystä, joka vaatii terveydenhuollon ammattihenkilön annostelemaan lääkkeen siellä poliklinikalla tai osastolla, niin sellaisiin lääkkeisiin ei makseta Kela-korvausta. Eli yksityistä puolta ei koske tällainen lainsäädäntö.

Floréenin mukaan hyvinvointialueiden on syytä keskustella asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Potilaiden etu vaarassa

Tällä hetkellä pelkona on se, että jos hyvinvointialueilla ei ole ylimääräistä rahaa, ne joutuvat siirtymään halvempiin, vanhoihin lääkkeisiin potilaita hoitaessa. Turpeinen nosti huolen esille HS:n haastattelussa.

Floréenin mukaan hän on väärä henkilö ottamaan asiaan kantaa.

– Hyvinvointialueet tietenkin määrittelevät sen, millä tavalla hoitoja annetaan. Tämä on varmasti sellainen kysymys, että hyvinvointialueet ovat jo alkaneet keskustella tästä STM:n kanssa, että mikä heidän budjettinsa on ja mitä he pystyvät sillä budjetilla sitten tekemään.

– Me Kelassa huolehdimme siitä, että se lainsäädäntö, joka koskee niitä rahoja, joiden jakamisesta me olemme vastuussa, että se menee lainsäädännön mukaisesti.

STM kommentoi

Iltalehti kysyi asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöltä, josta vedottiin niin ikään voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseen sekä potilasturvallisuuteen.

– STM:n tietoon tuli Kelalta, että osassa hyvinvointialueita ei noudateta tätä lain kirjausta. Siksi asiasta lähetettiin asiasta ohjauskirje, osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom kirjoittaa sähköpostitse.

Miten vastaatte kritiikkiin, että tämä muutos eriarvoistaa potilaita?

– Terveydenhuoltomme monikanavainen rahoitusmalli luo tällaisia erilaisia polkuja. Jos asiakas valitsee yksityisen hoidon, hän maksaa lääkkeistä erikseen. Jos asiakas valitsee julkisen puolen, kyseessä olevat lääkkeet sisältyvät hoitomaksuun, Cantell-Forsbom kirjoittaa.

Hän muistuttaa lääkärin etiikasta.

– Haluan kuitenkin korostaa, että minun on vaikea uskoa, että potilaan hoidosta vastaava lääkäri jättäisi määräämättä esimerkiksi vaikuttavaa syöpälääkettä hinnan vuoksi. Sellaisia tapauksia ei ole tullut valvovien viranomaisten tietoon eikä lääkärin etiikka sitä mahdollista, hän korostaa.

Cantell-Forsbomin mukaan ministeriöstä on jo vastattu hyvinvointialueiden johtajaylilääkäreiden yhteydenottoihin. Osapuolet tapaavat asian tiimoilta lomien jälkeen alkusyksystä.

Ohjauskirje on herättänyt runsaasti kuohuntaa julkisuudessa torstaina. Siihen ovat kovasanaisesti ottaneet kantaa monet kansanedustajat, jotka vastuuttavat asiasta nyt myös hallitusta.