Voice of Freedom Повна версія

”Syövät velkajarrua aamupalaksi” – Saara Hyrkkö varoittaa miljardien iskusta

· Main news

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö vaatii, että Suomessa tehtäisiin laskelmat siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomen talouteen ja laajemmin yhteiskuntaan.

– Olen ollut reilut kolme vuotta valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja seurannut todella monesta kulmasta tätä talouspoliittista keskustelua. Tässä meillä on sokea piste, Hyrkkö sanoo.

Hän viittaa siihen, ettei Suomessa ole selvitetty, miten esimerkiksi talouskasvu heikentyy ilmastonmuutoksen aiheuttamien sokkien vuoksi. Hyrkkö pitää positiivisena sitä, että valtiovarainministeriössä on havahduttu ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin.

– Heiltä tuli kesällä raportti, jossa he tunnistivat, että emme pysty arvioimaan näiden ympäristöriskien kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Meidän kasvuennusteemme ja velkakestävyysanalyysit perustuvat edelleen oletuksiin vakaista luonnonjärjestelmistä, mikä ei tietenkään vastaa enää todellisuutta tänä päivänä saati tulevaisuudessa, Hyrkkö sanoo.

Hyrkön mukaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat riskit tulisi saattaa talouskeskustelun kovaan ytimeen samalla tavalla kuin kansallinen puolustus, turvallisuus tai velkajarru.

VM nosti ongelman pöydälle

Valtiovarainministeriön viime viikolla julkaisemassa virkapuheenvuorossa nostettiin muun muassa esille, että ”suuri osa taloudesta on riippuvainen ekosysteemeistä”.

VM:n näkemyksen mukaan Suomen tulisikin tehdä kustannustehokkaasti ilmastotoimia. Ministeriön puheenvuorossa listattiin käytännön toimina muun muassa energiaturpeen verotus, liikenteen puolella dieselin ja kaasun verotukien poisto sekä luontopolitiikan tiukemmat ohjauskeinot.

Samassa puheenvuorossa oli myös huomio siitä, että Suomen niin sanottu edelläkävijyysstrategia vihreässä siirtymässä voi osoittautua kalliiksi, mikäli EU:ssa ja globaalisti aletaan lipsua ilmastotavoitteista. Tähän puolestaan tarttui valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Hän piti VM:n näkemystä osoituksena siitä, että Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite ei ole realistinen.

Hyrkkö kertoo huomanneensa saman kohdan raportista ja pitää sitä ”harkitsemattomana”. Hän sanoo arvanneensa, että joku poliitikko siihen tulee tarttumaan ilman kontekstointia virkapuheen muuhun sisältöön. Virkapuheessa esitetään, että eri vaihtoehdot laskettaisiin. Tätä Hyrkkö sanoo kannattavansa tietyllä reunaehdolla.

– Skenaarioanalyysiä varmasti kannattaa tehdä, mutta eihän sellaisella analyysilla ole mitään virkaa tai arvoa, jos meillä ei ole ymmärrystä niistä vaihtoehtoisista kustannuksista pitkässä juoksussa, Hyrkkö kritisoi.

– Se on ihan yhtä tyhjän kanssa sanoa, että nyt vihreän siirtymän edistäminen maksaa tässä hetkessä näin ja näin monta euroa, jos me emme pysty vertaamaan sitä siihen, mitä se maksaa, jos jätetään toimimatta.

Hyrkkö muistuttaa, että tiedeyhteisön konsensus on se, että jo keskipitkällä ja lyhyelläkin aikavälillä on kannattavampaa ehkäistä ilmastoriskejä ja torjua kriisejä kuin sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin.

– Kallein vaihtoehto on aina niin ympäristön kuin ihmisten ja talouden kannalta se, että ei tehdä tarpeeksi, Hyrkkö sanoo.

Hyrkön mukaan ongelmana on se, että valtavirtainen keskustelu sulkee silmänsä ympäristöturvallisuuteen liittyviltä kysymyksiltä. Hän pitää sitä ”pään työntämisenä pensaaseen”.

Miljardien kustannukset rullaavat

Suomessa ei ole tehty kattavasti laskelmia ilmastonmuutoksen torjunnan vaihtoehtoisista kustannuksista eli siitä, mitä kustannuksia tekemättömyys maksaisi. Sen vuoksi Hyrkkö on tehnyt omia karkeita ja suuntaa antavia arvioita eri sektoreita koskien.

Hän nostaa Iltalehden haastattelussa viisi kokonaisuutta, joissa ilmastonmuutoksen kustannukset todennäköisesti näkyvät.

Ensimmäisenä hän nostaa esiin tuottavuuden. Helleaaltojen myötä kesät ovat entistä kuumempia. Työn tuottavuuden on arvioitu laskevan kolme prosenttia jokaiselta 30 lämpöasteen ylittävältä asteelta.

Hyrkkö kertoo, että Saksassa on arvioitu, että taloudelliset tappiot olisivat muutamassa vuodessa 120 miljardia euroa. Kyse olisi useiden prosenttien pudotuksesta maan bkt:hen. Lisäksi monilla työpaikoilla joudutaan investoimaan jäähdytysjärjestelmiin helteiden yleistyessä.

Toisena kokonaisuutena Hyrkkö nostaa sairaalat. Sitran arvion mukaan helteet lisäävät Suomessa kuolleisuutta keskimäärin 200–400 hengellä vuodessa. Monissa sairaaloissa ja asumisyksiköissä joudutaan panostamaan jäähdytykseen, kun keskilämpötilat nousevat. THL:n kyselyssä vuonna 2021 puolestaan ilmeni, että monista sairaaloista puuttui koneellinen jäähdytys.

Kolmantena tulee ruoantuotanto. Maatalouteen ilmastonmuutos iskee voimakkaasti helteiden, tulvien ja tuholaisten vaikutuksen myötä. Se näkyy myös ruoan hintatasossa. Hyrkkö nostaa esimerkkinä kesän 2022 helteet, jotka nostivat Euroopassa ruoan hintaa.

– Me puhumme eduskunnassa ruoan hinnan nousemisesta. Se on tärkeä keskustelu, mutta jos me suljemme silmät tältä todellisuudelta, niin tämä kaikki on ihan näpertelyä, koska me elämme globaalissa ruokajärjestelmässä. Kyllä se vaikuttaa aika paljon, jos tuolla maailmalla pellot palavat karrelle tai kuivuvat.

Myös metsät kärsivät tuholaisten lisääntymisestä. Pohjoisen alueen boreaalinen metsävyöhyke on erityisen altis ympäristökriiseille. Hyrkkö mainitsee, että tuholaiset ja taudit voivat pitkällä aikavälillä pienentää puustoa jopa 15 prosentilla.

Sillä olisi mittavat vaikutukset myös suomalaiseen metsäteollisuuteen.

Viimeiseksi Hyrkkö nostaa vielä esiin infrastruktuurin. Sähköverkkoinvestoinneista vuosina 2014–2028 toimintavarmuuden parantamin etenkin myrskyjen varalta syö kolmanneksen eli noin kolme miljardia euroa. Tulvien seurauksena myös Suomessa teitä on sortunut ja vaurioitunut rankkasateiden seurauksena.

Pitkällä listalla Hyrkkö pyrkii osoittamaan, että kustannuksia syntyy jo nyt. Hinnan maksavat viime kädessä suomalaiset veronmaksajat ja yritykset sähkölaskuissaan, vakuutusmaksuissaan, bensapumpuilla ja veroissaan.

Ilmastotoimille poikkeama EU-sääntöihin

Hyrkkö kertoo Iltalehden haastattelussa, että Suomen tulisi pyrkiä ajamaan EU:ssa samanlaista poikkeamaa EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ympäristöturvallisuutta vahvistavien, esimerkiksi ilmastonmuutosta hillitsevien, toimien osalta kuin puolustusmenojen kohdalla. Osaa puolustusmenoja ei huomioida alijäämätasoa laskettaessa.

Puolustuksen osalta poikkeama on voimassa vuoteen 2028 asti.

– Ympäristöturvallisuuden uhat ovat vakavuudeltaan vähintään yhtä suuria ja todennäköisyydeltään huomattavasti suurempia. Pitäisi olla itsestäänselvää, että niihin myös vastataan samalla vakavuudella. Tässä Suomen kannattaisi olla aktiivinen EU-tasolla, Hyrkkö sanoo.

Hyrkkö katsoo, että Suomen tulisi liittoutua etenkin ilmastonmuutoksesta voimakkaasti kärsivän Espanjan kanssa. Jatkossa alijäämäsäännöissä voisi siis olla kaksi poikkeamaa sekä puolustusmenojen että ympäristöturvallisuuden osalta.

Hyrkkö uskoo, että etenkin viime kesän hirmuhelteiden jälkeen Euroopassa on viimeistään herätty tarpeeseen tehdä ennakoivia toimenpiteitä ilmastokriisin hillitsemisessä ja varautumisessa. Hän nostaa esiin, että pelkästään viime kesän helteet ja maastopalot aiheuttivat arviolta 180 miljardin kustannukset EU-maissa.

– Eiväthän kesät todennäköisesti tule tästä helpottumaan. Viime kesä saattoi olla meidän elämämme viimeisiä näinkin viileitä kesiä ja tulevaisuudessa kesät ovat kuumempia. Vaikutukset tulevat kertautumaan.

Toisena vertauskohtana hän nostaa Britannian, jossa on arvioitu, että luonnon ja ympäristön tilan heikentyminen tulee 2020-luvun loppuun mennessä leikkaamaan bruttokansantuotteesta 2–3 prosenttia. Isommat sokit puolestaan voivat syödä jopa 6–12 prosenttia bkt:sta.

Vaikka luvut eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia, Hyrkkö tekee karkean laskelman, että Suomen mittakaavassa 6–12 prosenttia tarkoittaisi jo 17 miljardia euroa.

– Pointtini on se, että nämä ympäristöriskit syövät velkajarrua aamupalaksi, Hyrkkö summaa.

– Siksi kaikki toimet mitä me teemme julkisen talouden kuntoon laittamiseksi – mitä pidän tärkeinä ja joihin olemme sitoutuneet – ikään kun kasataan hiekalle, jos tätä [ympäristö] puolta ei oteta huomioon.

Kynnyskysymys hallitukseen?

Viime vuosina Suomessa on käyty runsaasti keskustelua siitä, onko vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite realistinen. Hyrkkö katsoo, että siitä tulisi edelleen pitää kiinni.

– Siitä täytyy pitää kiinni. On selvää, että jos tämä hallitus on neljä vuotta istunut käsiensä päällä ja pikemminkin vienyt Suomea toiseen suuntaan, niin kyllähän se vaikeuskerroin on kasvanut, Hyrkkö sanoo.

Hän korostaa, että ilmastokriisin kohdalla ei tule hetkeä, jolloin luovuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Hyrkkö vaatii, että taloussäännöt tulisi nyt valjastaa myös ympäristöturvallisuudesta huolehtimiseen. Lisäksi ympäristökriisin kustannukset tulisi selvittää ja ymmärtää kokonaisvaltaisesti.

Onko ilmastotavoite sellainen, mistä vihreät ei voi joustaa, vaan se pitää olla kirjattu seuraavaan hallitusohjelmaan uskottavine keinoineen?

–  En ole sellaisessa asemassa, että voin paaluttaa vihreiden kynnyskysymyksiä, Hyrkkö vastaa.

Onko tämä [ilmastotavoite] sellainen, mistä mahdollisesti voidaan joutua joustamaan tässä maailmanajassa?

– On varmaan sanomattakin selvää, että vihreät ei voi mennä sellaiseen hallitukseen, joka ei tee uskottavaa ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tässä ajassa. Sellaista hallitusta ei pitäisi Suomeen syntyä.