Syyslomalaiset ryntäsivät remontoituun pelimuseoon Tampereella – suosituimmille peleille joutuu jonottamaan
Kymmenen vuotta täyttävä Suomen pelimuseo sai lisää tilaa ja uusia pelejä. Neljässä päivässä museossa on vieraillut 5 000 kävijää.
Juttu tiivistettynä
Suomen pelimuseossa Tampereella oli tiistaiaamuna säpinää. Museokeskus Vapriikin ovet avautuivat yleisölle kymmeneltä, ja moni kävijä suuntasi oitis toisessa kerroksessa sijaitsevaan pelimuseoon.
Katsottavaa ja kokeiltavaa riittää. Vuonna 2016 perustettu museo on käynyt juuri läpi mittavan remontin, jossa se sai sata neliötä lisää tilaa ja 32 uutta peliä. Museo avautui suurelle yleisölle vuonna 2017.
Kaikkiaan pelejä on 110. Valtaosaa niistä pääsee itse pelaamaan. Monelle museokävijälle juuri tämä on syy tulla pelimuseoon kauempaakin ja useamman kerran.
Osa pelattavista peleistä on sellaisia, ettei niitä pääse pelaamaan missään muualla.
Katso videolta, mitä tukija Asla Heikkari kertoo pelaamisesta. Samalla näet, pärjääkö toimittaja eri peleissä.
Suosituimmille peleille on aina ruuhkaa
Jos haluaa pelata museon suosituimpia pelejä, ruuhkaisena päivänä joutuu jonottamaan.
Monet suosikeista ovat tuttuja vähän vanhemmillekin ikäluokille.
Tutkija Asla Heikkari nostaa ensimmäisenä esiin Hugon, Yle TV2:n peliohjelman 1990-luvun alkuvuosilta.
– Hugoa pelattiin soittamalla ohjelmaan. Moni kävijä muistelee, ettei voinut soittaa, kun kotona oli kiekkopuhelin. Meillä on tässä näppäinpuhelin, jolla Hugoa voi pelata, jos silloin ei voinut, Heikkari kertoo.
Hugo perustui tanskalaiseen ohjelmaformaattiin. Heikkarin mukaan se on kuitenkin ansainnut paikkansa pelimuseossa, koska peli on ollut tärkeä osa suomalaista pelihistoriaa.
1990-luvulta on myös monelle rakas matopeli, joka oli Nokian puhelimissa. Peli oli museossa aiemminkin, mutta sitä pelattiin niin paljon, että kännykkä hajosi.
Remontin jälkeen se on pelattavissa isossa Nokian 3310-puhelimessa. Heikkarin mukaan matopeli on ollut monelle kävijälle se ensimmäinen mobiilipeli, jota on päässyt pelaamaan.
– Moni vanhempi näyttää täällä lapsilleen, että tätä me silloin pelattiin. Tällaisia meidän mobiilipelit olivat. Se on siksi hyvin nostalginen.
Myös vuonna 1986 julkaistua Uuno Turhapuro muuttaa maalle -peliä pelataan paljon. Commodore 64:lla pelattava videopeli perustuu samannimiseen elokuvaan. Heikkarin mukaan pelin vaikeusastetta lisättiin juuri ennen julkaisua.
– Pelaajan pitää ohjata Uunoa erilaisten esteiden ohi. Peli on hyvin vaikea, mutta tässä on silti yrittäjiä jatkuvasti.
1980-luvulta on myös huoltoasemilta tuttu Nopeustesti, joka lanseerattiin Speden spelit -televisio-ohjelmassa. Jokaisen ohjelmaa katsoneen pitää käydä vähintään testaamassa omaa reaktionopeuttaan.
Pelit kertovat ajastaan
Museon pelivalikoima ulottuu aina 1800-luvun lautapeleistä tänä vuonna ilmestyneisiin videopeleihin. Esillä on myös roolipelejä, lautapelejä, korttipelejä ja liveroolipelejä eli larppeja.
Tämän vuoden uutuuksista Asla Heikkari mainitsee muun muassa Unemployment Simulator 2018:n, jossa eletään työttömän elämää yksiössä, pestään vessaa, harjataan hampaita ja kuollaan tylsyyteen.
– Voisi ajatella, että tämä on huumoripeli, mutta tässä on vakavia teemoja kuten mielenterveys ja syrjäytyminen. Ne voivat iskeä pelatessa syvälle.
Heikkarin mukaan raadollisen rehelliset, yhteiskuntaa kuvaavat simulaatiopelit ovat hyvin suomalainen ilmiö. Unemployment Simulatorin lisäksi sellaisiin kuuluu muun muassa My Summer Car, jossa kasataan ja viritetään kesäautoa Suomen maaseudulla.
Omasta ajastaan ja aikojen muuttumisesta kertovat myös Pekka-peli ja lautapeli Afrikan tähti. Aiemmin Mustana Pekkana tunnettu korttipeli on nähty rasistisena ja kolonialistisena.
Keskustelua käydään aika ajoin myös Afrikan tähdestä, jonka 70-vuotisjuhlapainoksesta poistettiin samasta syystä kaikki ihmishahmot, Asla Heikkari kertoo.
– Haluamme näyttää, että pelit ovat aikansa tuote emmekä yritä häivyttää sitä. On hyvä, että keskustelua käydään. Esimerkiksi Pekka-peliä ei ole poistettu, mutta keskustellaan siitä, miten sitä nykyaikana voi pelata.
Heikkarin mukaan museo ei olisi museo, jos se ei kertoisi myös pelialan kipupisteistä ja hankalista asioista.
– Esimerkiksi pelien historia on hyvin miehinen ja erityisesti digitaaliset pelit ovat hyvin pitkälti miesten tekemiä. Mutta poikkeuksiakin on. Meidän vanhin pelimme, Huvimatka Aavasaksaan, on taas naissuunnittelijan tekemä.
Muokattu 15.10. kello 9.09: korjattu museon perustamisvuosi ja täsmennetty, että vuonna 2017 museo avautui suurelle yleisölle.