Tappaako hurja ääri-ilmiö 450 000 ihmistä ja Suomen talven? Nyt puhuu suomalaistutkija
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantasen mukaan käsillä on globaalilla tasolla tilanne, jollaista ei ole aiemmin nykyhistoriassa esiintynyt, Rantanen kertoo.
– Jos joku asia on poikkeuksellinen, niin tämä asia nyt ainakin on poikkeuksellinen.
Rantanen puhuu El Niño -ilmiöstä, joka rikkoi alkuviikosta mittaushistoriansa kaikkien aikojen lämpöennätyksen.
Tyynellä valtamerellä vuorottelevat niin sanotussa ENSO-kierrossa viileä La Niña -ilmiö, suvantovaihe ja maapalloa lämmittävä El Niño -ilmiö. Jonkinnäköisen El Niñon katsotaan alkaneen, kun meren pintalämpötila kohoaa puoli astetta yli keskiarvon. Kun lämpötilamuutos ylittää yhden asteen, ilmiö on jo selvästi käynnissä.
Poikkeaman ollessa yli kaksi astetta keskiarvoon nähden puhutaan erityisen vahvasta El Niñosta, lempinimeltään super-El Niñosta.
Ilmiö lisää sään ääri-ilmiöitä ympäri maailmaa.
Joukko ilmastotieteilijöitä arvioi, että jopa yli 450 000 ihmistä tulee kuolemaan super-El Niño -ilmiön aiheuttaman kuumuuden takia tulevan puolen vuoden aikana.
Vaikutus Suomeen
Rantanen korostaa heti alkuun, että El Niñon vaikutuksia Suomen säähän on hyvin vaikea ennustaa.
Hän kuitenkin kertoo huomanneensa talven kausiennusteissa mielenkiintoisen seikan.
Kausiennusteita tehdään useammalla eri mallilla. Mallit kertovat yllättävän samankaltaista viestiä talven säästä, Rantanen sanoo.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että lopputalvella voi olla tavallista suurempi riski pakkasille.
– Koska kaikki mallit olivat samantyylisiä, se voisi viitata siihen, että siellä on joku yhteinen ikään kuin ajuri, joka työntää niitä samaan asentoon. Eli siellä voi hyvin olla tällainen juuri niin kuin El Niño, voimakas ilmiö taustalla, Rantanen sanoo.
Tyypillinen talvi
Vaikka El Niño on Tyynenmeren alueella esiintyvä sää- ja ilmastoilmiö, sen vaikutukset voivat ulottua myös korkeammille leveysasteille ilmakehän suihkuvirtausten aaltojen kautta.
Ilmiö muuttaa suihkuvirtausten aaltoilua. Sen perusteella on havaittu, että El Niño -vuosina alkutalvi on tyypillisesti tavallista leudompi. Lopputalvi voi puolestaan olla talvisempi ja kylmempi.
El Niñon esiintyvyydestä ja talven lämpötiloista on noin 50 vuoden ajalta tarkkaa tilastotietoa, Rantanen kertoo.
– Sen perusteella voidaan laskea ikään kuin korrelaatioita tai keskiarvoja siitä, miten El Niño -talvet on meillä keskimäärin mennyt.
Luotettavia pitkän ajan ennusteita Suomeen tietojen pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä.