Ukrainan sodan alkaessa helmikuussa 2022 moni suomalainen havahtui siihen, ettei kotona ollut juuri minkäänlaista varautumista poikkeustilanteisiin.
Yksi heistä oli kempeleläisen lapsiperheen äiti Tiiu Tähtinen, 37.
– Sodan alussa mietittiin varautumista niin, että hankitaan laatikko vaatehuoneeseen ja sinne jotain erikoisruokia. Ne olivat sellaisia, mitä emme oikeasti normaalisti edes syöneet.
Laatikko seisoi makuuhuoneessa noin vuoden, kunnes ruoat alkoivat vanhentua. Tiiu huomasi nopeasti, ettei erikoisruokien hamstraamisessa ollut järkeä.
– Tajusin, että tuskin me kriisitilanteessa haluaisimme syödä jotain ihan vierasta ruokaa. Parempi olisi, että kotona olisi tuttua ja turvallista ruokaa.
Sen jälkeen viisihenkisen lapsiperheen tapa varautua alkoi vähitellen muuttua. Tänä keväänä Tiiu perehtyi aiheeseen tarkemmin ja huomasi samalla ongelman, joka vaivasi häntä. Lapsiperheille suunnattua käytännön tietoa oli nimittäin vaikea löytää.
– En oikein löytänyt mitään selkeää ohjetta tai yhtä lähdettä. Tieto oli aika hajanaista ja sitä on monessa eri viranomaislähteessä. Kaikkialta pitäisi vähän kaivella ja tutkia, Tiiu kertoo.
Niinpä hän alkoi selvittämään itse, miten juuri heidän perheensä kannattaisi toimia erilaisissa poikkeustilanteissa. Samalla syntyi ajatus jakaa oppeja muille lapsiperheille somessa.
– Ajattelin, että varmaan muillakin on sama tilanne.
Tiiu korostaa, ettei ole varautumisen asiantuntija. Sairaanhoitajana hän on kuitenkin tottunut työssään miettimään turvallisuutta ja erilaisia riskejä.
– Työssä tulee luonnostaan mietittyä turvallisuutta ja mahdollisia riskejä ja sitä, mitä tehdään, jos tilanne muuttuu.
Kolmeksi päiväksi ruokaa ja vettä
Tiiun perheessä varautuminen näkyy nykyään konkreettisesti arjessa. Kaapeissa on aina ylimääräistä ruokaa, ja vettä on varastoituna noin 50–60 litraa. Ruokaa riittää vähintään kolmeksi päiväksi sekä sitä löytyy myös pakastimesta.
Kotoa löytyy lisäksi taskulamppuja, paristoja ja retkikeitin. Sähkökatkon aikana ruoanlaitto onnistuu myös puilla lämmitettävällä leivinuunilla ja takalla.
Tiiulle varautuminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään tavaroiden hankkimista:
– Kotivaraohjeita on helppo löytää, mutta sitten se käytännön toiminta on eri asia. Mitä kerrotaan lapsille? Mitä tehdään missäkin tilanteessa? Jos tulee pitkä sähkökatko, kuinka kauan jääkaappi ja pakastin pysyvät kylminä ja kuinka kauan sieltä voi syödä ruokaa?
Tiiu onkin pyöritellyt mielessään erilaisia skenaarioita paljon. Hän on esimerkiksi selvittänyt, miltä radiokanavalta paikallisuutiset kuulisi, jos netti ei toimisi tai sähköt olisivat poikki.
– Olen miettinyt myös sitä, mitä kotona olevista tuotteista voisi tehdä ruoaksi, jos ei olisi sähköä. Tai mitä syötäisiin silloin, jos ei olisi mitään lämmitysmahdollisuutta.
Myös perheen kahden koiran tarpeet on huomioitu. Ruokaa on lemmikeille kotona niin paljon, ettei sen loppumista tarvitse heti pelätä.
Lapset mukaan varautumiseen
Tiiun mielestä lapsiperheen varautumisessa tärkeää on myös se, miten lapset pidetään rauhallisina ja arki mahdollisimman normaalina poikkeustilanteessa.
– Jos vanhemmat menevät jotenkin sekaisin, eivätkä osaa toimia tai hermostuvat ja stressaantuvat, se vaikuttaa lapsiin ihan älyttömästi. Lasten vuoksi kannattaisi varautua ja selvittää vähän eri asioita etukäteen, hän huomauttaa.
Tiiun omat lapset ovat pienestä pitäen osallistuneet perheen arkeen. He ovat mukana esimerkiksi ruoanlaitossa ja kasvimaan hoidossa, minkä vuoksi varautumiseen liittyviä taitoja ei ole tarvinnut opettaa heille erikseen.
– Meillä on lähtenyt jo ihan pienestä lähtien sellainen kasvatus, että lapset otetaan mukaan kaikkiin asioihin. Heille kerrotaan ja opetetaan.
Varautumisessa on tärkeää myös miettiä, miten lapset pidetään rauhallisina ilman elektroniikkaa.
– Jos puhelimet ja tabletit eivät yhtäkkiä olekaan käytössä, pitäisi olla mietittynä, mitä lasten kanssa puuhailee ja miten pystyy pitämään rauhallisen ja tavallisen arjen yllä.
Varautuminen ei vaadi suurta budjettia
Tiiu kertoo, ettei varautuminen vaadi suuria rahasummia.
– Ei tarvitse olla välttämättä kaikenlaista tarviketta. Ihan sekin, että tietää asioista, auttaa. Tai että osaa rauhoitella lapsia.
– Se ei maksa yhtään mitään, että selvittelee asioita etukäteen.
Hänen mielestään perheen perusasiat ovat kunnossa, kun kotona on ruokaa ja vettä muutamaksi päiväksi sekä esimerkiksi taskulamppu, radio, paristoja ja mahdollisuus valmistaa ruokaa ilman sähköä. Myös hieman käteistä on hyvä olla.
Varautumista ei Tiiun mielestä kuitenkaan pitäisi ajatella vain sodan tai muiden äärimmäisten tilanteiden kautta.
– Tuntuu, että jos tästä asiasta puhutaan, ihmiselle tulee ensimmäisenä mieleen sodan syttyminen. On oikeasti paljon todennäköisempiäkin asioita, mitä saattaa tapahtua.
Myrsky, sähkökatko tai sairastuminen voivat kaikki hetkessä muuttaa tavallista arkea.
– Varautuminen on tuonut meille turvallisuutta ja varmuutta arkeen. Kun on selvittänyt asioita etukäteen, tietää, miten kuuluisi toimia ja mitä kannattaa tehdä missäkin tilanteessa.
Varautumisvinkkejä somessa
Kun Tiiu huomasi, kuinka vaikeaa lapsiperheille suunnattua tietoa oli löytää, hän päätti alkaa jakaa somessa omia kokemuksiaan ja käytännön vinkkejään varautumisesta. Näin syntyi Perheen turvassa -nimeä kantava sometili.
– Viranomaisten varautumistieto on aika jäykkää ja viranomaiskieltä. Halusin tehdä siitä helposti lähestyttävämpää ja sellaista, joka sopii lapsiperheiden arkeen.
Tiiu kokee, että lapsiperheiden näkökulma jää varautumisohjeissa helposti taka-alalle.
– Monessa tilanteessa pitää kuitenkin ottaa lapset huomioon. Perheiden pitää osata soveltaa yleisiä ohjeita omaan arkeen ja omiin lapsiin. Halusin näyttää, miten niitä asioita voi käytännössä soveltaa.
Sisältö on saanut somessa runsaasti positiivista palautetta. Tiiu kertoo saaneensa viestejä ihmisiltä, jotka ovat kaivanneet juuri tällaista sisältöä.
– Joku sanoi, että tällaista tiliä olisi tarvittu jo aikaisemmin ja että hän on odottanut, milloin joku puhuisi näistä asioista somessa.
Toisinaan seuraajat ovat kääntyneet Tiiun puoleen myös silloin, kun jokin poikkeustilanne on ollut käynnissä.
– Esimerkiksi toukokuussa, kun oli se Uudenmaan droonitilanne, sain viestejä, että voisinko tehdä postauksen siitä tilanteesta.
Tiiu on saanut paljon positiivista palautetta tilistään.
– Olen saanut palautetta, että jonkun mielestä tilini on yksi Instagramin tärkeimmistä. Osa myös odottaa julkaisujani sekä pitää niitä tosi hyödyllisinä ja tärkeinä. Se on ollut tosi ihana kuulla. Tuollaista palautetta ei voi saada liikaa.
