Tilanne, jota kukaan ei halunnut
Vihreiden sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuva kansanedustaja Bella Forsgrén kertoo Iltalehden haastattelussa, mitä vihreät tekisi sote-sektorilla ja mistä puolue hakisi sote-säästöjä.
Vihreät olisi Forsgrénin mukaan valmis tekemään muutoksia sairaaloiden palveluihin ja laittamaan uusiksi rahoitusmallin.
Forsgrénin mukaan ongelmallista on, että nykyisessä diagnoosipohjaisessa rahoitusmallissa hyvinvointialueet ”kilpailevat sairastavuudesta” ja siitä, kuinka monta diagnoosia alueelta löytyy.
Forsgrén kertoo keskustelleensa asiasta eri alueiden ylilääkäreiden kanssa. Heillä oli pysäyttävä viesti.
– On noussut ihan esille, että heillä ei ole insentiiviä (kannustinta) hoitaa yksilöä heti alusta lähtien sataprosenttisesti kuntoon, koska sitten alue saisi huomattavasti enemmän rahoitusta, jos tavallaan diagnostiikka menisi pidemmälle, Forsgrén kertoo.
Forsgrénin mukaan tämä osoittaa, että järjestelmä toimii nyt tavalla, jota kukaan ei tavoitellut.
”Johtaa samaan lopputulemaan”
Forsgrén tarkentaa, ettei hän tarkoita sitä, että lääkärit ja hoitajat eivät välittäisi potilaiden ongelmista ja ajattelisivat yksittäisessä tapauksessa, että odotellaan, että kyseisen potilaan oireet pahenevat, jotta diagnoosi saadaan kirjatuksi.
– Tilanne on se, että systemaattisesti järjestelmä ei ohjaa siihen, että hoitoon pääsy olisi ensisijaisesti ensimmäinen askel, ja sitä kautta se johtaa juuri tuohon samaan lopputulemaan. Järjestelmä ei johda siihen, että ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen hoivaan tai hoitoon pääsyyn pystyttäisiin riittävästi satsaamaan, Forsgrén sanoo.
Vihreät oli Marinin (sd) hallituksessa tekemässä hyvinvointialueiden rahoitusmallia. Forsgrénista on selvää, ettei mallista tullut kerralla valmista. Alueet eriytyvät nyt kovaa vauhtia, ja rahoituksessa on ollut merkittävää heiluntaa.
Vihreillä on Forsgrénin mukaan tahtotila siitä, että diagnoosipohjaisesta rahoitusmallista päästäisiin kokonaan eroon. Vaihtoehtona voisi olla demografinen malli, jossa palvelutarvetta lasketaan muun muassa väestön iän, sukupuolen, koulutuksen ja työllisyyden perusteella.
Forsgrénista on tarpeen selvittää, tulisiko uudistusta tehdä osissa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) totesi tuoreessa selvityksessään, että väestötietoihin pohjautuvat mallit eivät tunnista vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden tarvetta yhtä hyvin kuin terveydenhuollon.
Ensi vaiheessa vihreiden mielestä pitäisi moninkertaistaa alueiden hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kohdennettua rahoitusta.
Sairaaloiden palveluvalikoima pöydälle
Rahoitusmalliin pitäisi Forsgrénin mielestä saada myös enemmän kannusteita tehdä yhteistyötä, eli että alueet sopisivat esimerkiksi siitä, ettei kaikkia toimenpiteitä ja leikkauksia tehdä kaikissa nykyisissä sairaaloissa.
Forsgrén mainitsee, että esimerkiksi silmälääkäreiden saatavuus on tällä hetkellä vaikea osalla alueista.
– Eli pitäisi pystyä priorisoimaan tiettyjä leikkauksia ja toimia tietyille alueille, ja se vapauttaisi jonkinlaisia resursseja peruspalveluiden tasolle, Forsgrén sanoo.
Vihreät oli jättämässä välikysymystä Orpon (kok) hallitukselle sairaalapalveluiden mahdollisen keskittämisen takia. Tässä taustalla oli asiantuntijatyöryhmän ehdotus siitä, että osan sairaaloiden palveluita supistettaisiin merkittävästi. Orpon hallitus teki lopulta huomattavasti pienempiä muutoksia sairaalaverkkoon kuin asiantuntijat esittivät.
Oliko tämä (asiantuntijatyöryhmän) ehdotus jotenkin liian radikaali vai minkä takia se ei silloin käynyt? Vai onko nyt tilanne erilainen velkajarrun myötä?
– Se ei sillä hetkellä tuntunut kokonaisuudelta, jonka puolella voisi olla, kun hallitus on systemaattisesti heikentänyt hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksia. Mutta ajattelen, että erikoissairaanhoidon palveluvalikoima on itsessään ihan keskustelun arvoinen, Forsgrén sanoo.
Sairaaloiden lakkautus ei vihreille käy, mutta sairaaloiden palveluvalikoimaa Forsgrénin mukaan on syytä käydä läpi. Virallisia linjauksia vihreät ei ole vielä asiasta tehnyt.
– Uskon, että vihreät on aika valmiita menemään tässä – jos kyseessä on potilasturvallisuus tai laatu – aika vahvasti asiantuntijoiden linjausten perusteella, Forsgrén sanoo.
Forsgrén muistuttaa, että sairaalaverkon suhteen on huomioitava myös se, että sairaalaverkon laajuus on turvallisuuskysymys, eli että kriisitilanteissakin palvelu pystytään järjestämään.
Verotusoikeus alueille
Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotusten leikkausta ovat esittäneet SDP:n Aki Lindén, perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit.
Forsgrenista ongelmallista on, että leikkaus kohdistuisi kaikille alueille ilman, että pystyttäisiin varmistamaan, onko kaikilla alueilla todellisuudessa mahdollisuudet tehostaa toimintaansa leikkausta vastaavasti.
Vihreät ei ole ottanut Forsgrénin mukaan virallisesti kantaa indeksijarruun, mutta se ei olisi Forsgrénista järkevin tapa toteuttaa säästöjä.
Ennemmin vihreät antaisi Forsgrénin mukaan hyvinvointialueille verotusoikeuden. Hän uskoo, että verotusoikeuden myötä alueille tulisi parempi kannustin kustannustenhillintään.
Forsgrén arvioi, että tällöin tarvittaisiin tasausjärjestelmä, jotta alueiden rahoituspohjat eivät liikaa eriytyisi toisistaan.
Vihreät on aiemmin kannattanut hyvinvointialueiden määrän vähentämistä, mutta Forsgrénista se ei olisi lyhyellä aikavälillä järkevää. Hän perustelee näkemystään kustannusten kasvulla muun muassa palkkojen yhdenmukaistamisen vuoksi.
Vihreillä ei ole kuitenkaan Forsgrénin mukaan ideologista ajatusta siitä, ettei alueiden määrään saisi koskea.
Kireämpi takuu
Vihreiden keskeinen tavoite on Forsgrénin mukaan kiristää perusterveydenhuollon hoitotakuu 14 vuorokauteen. Nykyisin takuu on kolme kuukautta kiireettömässä tapauksessa.
Forsgrén perustelee hoitotakuun kiristämistä sillä, että ihmisten oikeus saada oikea-aikaisesti palveluita ei toteudu. Forsgrén muistuttaa, että suomalaiset kuolevat syöpään useammin kuin muissa Pohjoismaissa, ja yksi syy taustalla liittyy viiveisiin hoitoon pääsyssä.
Forsgrén huomauttaa, että toistaiseksi järjestelmä toimii niin, että tehtävän keventäminen, kuten mitoituksen tai takuun alentaminen, vähentää alueiden rahoitusta.
Forsgrén sanoo pitävänsä takuita ja mitoituksia tarpeellisina perälautoina sille, että edes alin taso toteutuisi.
– Varmasti olisi paikallaan päästä maailmaan, jossa mitoitus ei ole ainut tapa tuottaa laatua näennäisesti.
”Alkuinvestoinnit maksavat”
Forsgrénin mielestä Orpon hallitus on laittanut liian vähän rahaa omalääkärimallin kokeiluihin (40 miljoonaa euroa). Forsgrén mainitsee, että Oulun yliopiston Juha Auvinen on arvioinut, että omalääkärimalliin siirtyminen maksaisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
– Totta kai kaikki alkuinvestoinnit maksavat, mutta sen jälkeen, kun hoidon jatkuvuus paranee ja ihmisillä on mahdollisuus saada oikea-aikaisemmin palvelua, niin kyllä kustannukset huomattavasti helpottuvat nykyisestään, Forsgrén uskoo.
Forsgrénista hallituksen Kela-korvausten korottamiseen ja valinnanvapauskokeiluun laittamat rahat ovat olleet virhe, koska kokeilua ovat hyödyntäneet pääosin asiakkaat, jotka käyttivät yksityisiä lääkäripalveluita aiemminkin.
Vihreiden mielestä rahat pitäisi laittaa julkiselle puolelle, vaikka puolue ei vastusta sitä, että omalääkärit voisivat toimia myös ammatinharjoittajina.
Rokotteita laajemmin
Forsgrénista Suomessa pitäisi panostaa enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn esimerkiksi aikuisväestön rokotusten kautta.
Esimerkiksi Forsgrén mainitsee vyöruusurokotteet, joita monissa Euroopan maissa annetaan yli 65-vuotiaille. Hänestä näin tulisi toimia Suomessakin. Vyöruusurokote ei tällä hetkellä sisälly Suomen maksuttomaan kansalliseen rokotusohjelmaan.
THL on esittänyt vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille ja tietyille riskiryhmille. Forsgrén mainitsee, että uusimpien tutkimusten myötä vyöruusurokotteella saattaisi olla vaikutusta myös muistisairauksien puhkeamiseen.
Forsgrénin mielestä valtion pitäisi ottaa vahvempaa roolia ja alueiden ohjausta myös kansansairauksien ehkäisystä.
Forsgrén nostaa esille, että alueilla on isoja eroja esimerkiksi siinä, millaisia palveluita tai välineitä esimerkiksi diabeetikot voivat saada.
Hankinnoista säästöjä
Julkisista hankinnoissa olisi Forsgrénin mukaan säästöpotentiaalia. Forsgrén mainitsee esimerkkinä sen, että lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa.
– Yksityisen palveluntuottajan intressi on pidentää sijoitusta, eli se saa yksikköhinnalla enemmän rahaa, mitä pidempi sijoitus on, eikä niin päin, että sille tulisi insentiivi (kannustin) saada lapsen elämä raiteille niin, että sijoitus voidaan päättää, Forsgrén sanoo.
Forsgrénissa hankinnoissa pitäisikin huomioida hinnan lisäksi nykyistä paremmin laatu.
Asiakasmaksujen korottaminen sopeutustoimena ei käy Forsgrénin mukaan vihreille.
– Sehän tulee vaan maksamaan yhteiskunnalle enemmän, jos ihmiset eivät mene palveluiden piiriin oikea-aikaisesti, Forsgrén sanoo. Hän sanoo viittaavansa siihen, että HS:n uutisen mukaan esimerkiksi Husissa osa potilaista peruu tai siirtää leikkauksia, koska he pelkäävät, ettei heillä ole varaa asiakasmaksuihin.
Forsgrénin mielestä olisi tärkeää tarkastella, mitkä hoitomuodot ovat vähemmän hyödyllisiä. Palveluvalikoimaneuvosto Palko antaa nykyisin suosituksia siitä, mitkä palvelut ja hoidot kuuluvat julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Forsgrén katsoo, että Palko tarvitsisi huomattavasti nykyistä paremmat resurssit arviointityölleen.
Forsgrénin sote-haastattelu tehtiin ennen kuin hän tiedotti jäävänsä pois hetkeksi eduskunnasta perheenjäsenen saattohoidon vuoksi.