Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n johtaja Kristi Raik on jakanut oman näkemyksensä siitä, pyrkiikö Venäjä haastamaan Natoa esimerkiksi Baltian maihin hyökkäämällä.
Raikin mukaan eskalaation riski kasvaa, kun Venäjän asema Ukrainan sodassa heikkenee, transatlanttisissa suhteissa esiintyvät erimielisyydet antavat tilaa virhearvioille ja Euroopan strateginen viestintä pysyy epäjohdonmukaisena.
– Tilanne voi muuttua melko nopeasti, Raik kirjoittaa X-julkaisussaan.
Venäjän aikeita Ukrainan jälkeen on pohdittu etenkin monessa Euroopan Nato-maassa jo useamman vuoden. Baltian osalta esillä on ollut jo pidempään niin sanottu ”Narva-skenaario”, jossa Venäjä testaisi puolustusliiton yhtenäisyyttä valtaamalla Virolle kuuluvan Narvan.
Kuten monet muutkin, myös Raik nostaa arviossaan heti esiin sen, että tällä hetkellä Venäjän asevoimat ovat täysin sidottuina Ukrainaan eikä se tällä hetkellä valmistaudu hyökkäämään Nato-maahan.
Se kykenee kuitenkin edelleen hybridivaikuttamisella luomaan painetta ja heikentämään Natoa sekä siihen kuuluvien maiden yhteiskuntia.
– Sota Natoa vastaan on edelleen skenaario, jota Moskova pyrkii välttämään, Raik kirjoittaa.
Sodan jälkeen
Venäjä on vetänyt etenkin läntisiltä rajoiltaan huomattavasti sotilaallista voimaa Ukrainan rintamalle.
Raikin mukaan Venäjä saattaakin uudelleenryhmittää joukkonsa nopeasti Ukrainan sodan jälkeen. Hän arvioi tämän tapahtuvan mahdollisesti kuukausien aikana.
– Venäjän joukkojen uudelleenryhmittymistä, jos/kun se tapahtuu, seurataan tarkasti. Sen seurauksena ryhdytään toimenpiteisiin hyökkäyksen estämiseksi, mutta myös pahimman varalta varautumiseksi.
Jos pahin tapahtuisi ja Venäjä päättäisi kokeilla Pohjois-Atlantin puolustusliiton viidennen artiklan toimivuutta, olisi Raikin mukaan vastaus yhtenäinen jopa ilman Natoa.
Tässä hän nostaa esille etenkin Pohjois- ja Koillis-Euroopan maiden voiman ja puolustustahdon. Suomen voi turvallisesti olettaa kuuluvan t�ähän joukkoon.
– Ne vastustaisivat, jos Venäjä yrittäisi ottaa hallintaansa osan niiden alueesta.
Tällä hetkellä Euroopan tulisikin Raikin mukaan keskittyä tekemään Venäjälle selväksi, ettei sillä ole mitään voitettavaa Nato-maahan hyökkäämällä.
Se saattaisi kyetä Raikin mukaan tällä tempulla levittämään paniikkia ja aiheuttamaan eripuraa sekä osoittamaan Yhdysvaltojen sitoumuksen puutteen Naton puolustamisessa.
– Mutta se myös vauhdittaisi Euroopan puolustusvalmiuksien vahvistamista, Raik toteaa.
