Tilastot paljastavat: Tämä oli kuluvan vuosituhannen synkin vuosi

Keskimääräinen suomalainen vainaja on todennäköisimmin 86-vuotias mies, joka kuolee tammikuussa ja asuu Helsingissä. Kuoleman syy on todennäköisimmin dementia tai Alzheimerin tauti.

Tällaiset päätelmät voisi tehdä Tilastokeskuksen vuosina 2000–2025 keräämien kuolintilastojen pohjalta.

Suomalaisten kuolintilastoista erottuu monia muitakin yksityiskohtia: muun muassa kolme kuukautta, joiden aikana kuollaan keskimäärin eniten.

Tammikuu kuolettavin kuukausi

Vuodesta 2000 alkaen suomalaisia on kuollut eniten tammikuussa, joka oli yleisin kuolinkuukausi kymmenenä vuonna. Maaliskuu oli yleisin kahdeksana vuonna ja joulukuu seitsemänä.

Vuosi 2023 oli poikkeus, kun kuolettavin kuukausi olikin marraskuu. Tällöin kuoli 6 154 suomalaista.

Yksittäinen päivä, jolloin kuoli eniten suomalaisia oli 26. joulukuuta vuonna 2004. Tällöin kuoli 284 vakinaisesti Suomessa asuvaa ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan suuren kuolinluvun selittää Intian valtameren tuhoisa tsunami.

Artikkelin tiedot perustuvat aikavälille 2000–2025.

Eniten kuolleita vaatinut tammikuu oli vuonna 2024, kun kuolinluku oli 5 635. Kuolettavin joulukuu puolestaan oli vuonna 2022, jolloin kuoli 6 195 ihmistä.

Kuolettavin maaliskuu puolestaan nähtiin vuonna 2018, kun suomalaisia kuoli 5 395.

Eniten suomalaisia kuoli vuonna 2022. Kuolleita oli yhteensä 63 219.

60 000 kuoleman raja ylittyi myös vuonna 2023, kun kuolleita oli 61 339. Vähiten suomalaisia kuoli puolestaan vuonna 2004, jolloin kuolleita oli 47 600.

Tilastojen mukaan ennen vuotta 2010 suomalaisia kuoli alle 50 000 vuosittain. Vuoden 2010 jälkeen kuolinluku on aina ylittänyt 50 000.

Näissä kunnissa kuollaan eniten

Vuosina 2000-2025 asukaslukuun suhteutettuna eniten suomalaisia on kuollut Keski-Suomen Luhangassa. Toisen sijan vie Ahvenanmaalla sijaitseva piskuinen Sottunga.

Ilman suhteutusta eniten suomalaisia kuolee Helsingissä. Eniten Helsingissä kuoltiin vuonna 2022, kun kuolemia oli 5 929. Vähiten Helsingissä kuoltiin puolestaan vuonna 2005, kun kuolinluku oli 4 785.

Vähiten suomalaisia kuolee puolestaan ymmärrettävästi Ahvenanmaan alueen pikkukunnissa: Sottungassa, Kökarissa, Lumparlandissa ja Vårdössa.

Enimmillään Sottungassa on kuollut yhden vuoden aikana neljä ihmistä, Kökarissa seitsemän, Lumparlandissa yhdeksän ja Vårdössa 12.

Kuolinsyissä tapahtui muutos

Kuolema korjaa useimmiten 80–89-vuotiaana. Vuosi 2021 oli poikkeus, kun eniten kuoli 90-vuotiaita suomalaisia.

Yleisin kuolinikä oli 86 vuotta. Tämän ikäisiä kuoli eniten kuutena vuonna.

Vähiten kuolleita oli vuosittain 100 vuotta täyttäneiden joukossa.

Lisäksi vuonna 2018 ei kuollut yhtään viisivuotiasta, vuonna 2020 ei yhtään kahdeksanvuotiasta ja vuonna 2024 ei yhtään kolmevuotiasta.

Miehiä kuoli 15:nä vuonna enemmän kuin naisia. Tasaisin tilanne oli vuonna 2004, kun miehiä kuoli vain neljä enemmän kuin naisia.

Verenkiertoelinten sairaudet, tarkemmin iskeemiset sydänsairaudet, ovat olleet suomalaisten yleisin kuolinsyy vuoteen 2017 asti. Tällöin iskeemisiin sydänsairauksiin kuoli vuosittain yli 10 000 suomalaista.

Kuolinsyytiedot perustuvat ajalle 2000–2024.

Enimmillään iskeemiset sydänsairaudet riepottelivat vuonna 2000, kun niihin kuoli 12 900 suomalaista.

Vähiten iskeemisiin sydänsairauksiin kuoltiin vuonna 2024, kun kuolleita oli 7 732.

Vuodesta 2018 eteenpäin yleisin kuolinsyy on ollut dementia ja Alzheimerin tauti. Näihin on kuollut vuosittain yli 10 000 suomalaista.

Dementia ja Alzheimerin tauti veivät eniten suomalaisia vuonna 2022, kun niihin kuoli 12 313 ihmistä. Vähiten tauteihin kuoltiin vuonna 2000, kun kuolleita oli 3 428.