Voice of Freedom Повна версія

Tileillä lahoaa jättisumma nollakorolla – Kansanedustaja löysi ratkaisun

· Main news

Keskustan ryhmänpuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen ehdottaa, että Suomen valtio laskisi pitkästä aikaa liikkeelle tavallisille kansalaisille tarjottavia obligaatioita. Obligaatio on velkakirja, jolla valtio lainaa rahaa sijoittajilta määräajaksi kiinteällä tai vaihtuvalla korolla.

Kurvinen toteaa, että suomalaisilla on noin 70 miljardia euroa rahaa pankkien käyttötileillä.

– Näille rahoille ei makseta käytännössä mitään korkoa ja todellisuudessa näiden suomalaisten kotien ja perheiden omaisuuden arvo laskee koko ajan, sillä inflaatio syö näiden käyttötilivarojen todellista arvoa koko ajan, Kurvinen perustelee.

Suomalaiset tavalliset keski- ja pienituloiset ihmiset kaipaisivat Kurvisen mukaan turvallisia, järkeviä säästö- ja sijoituskohteita.

– Suomen valtion toiminnan rahoittaminen olisi sellainen. Paljon käytännössä nyt lahoavaa varallisuutta saataisiin valjastettua muun muassa tukemaan Suomen sote-palvelujen kehittämistä ja puolustuksemme vahvistamista.

Suomen valtio ei ole laskenut liikkeelle kotitalouksille suunnattuja tuotto-obligaatioita vuoden 2011 jälkeen. Valtiokonttorin mukaan syynä niiden lopettamiseen oli vähäinen kysyntä.

– Kotitalouksille oli tullut muitakin vastaavia sijoituskohteita kuten korkorahastot. Valinnanvara ja kilpailu lisääntyivät, ja laskuun lähteneet korotkin vaikuttivat suosioon, valtionvelan hoidosta vastaavan Valtiokonttorin apulaisjohtaja Mika Arola perusteli asiaa Yliopisto-lehdessä kesällä.

Kurvisen mukaan Suomen tilanteen kielteinen erityispiirre on se, että olemme nimenomaan velkaantuneet ulkomaille.

– Monissa korkean julkisen velan maissa, kuten vaikkapa Japanissa, valtio on velkaantunut nimenomaan kotimaisille toimijoille – paikallisille pankeille ja sijoittajille. Obligaatioiden käyttöön ottaminen auttaisi tähänkin ongelmaan, Kurvinen sanoo.

– Uusilla kansalaisille tarjolla olevilla Suomen obligaatioilla saataisiin samaan aikaan vahvistettua Suomen valtion rahoitusasemaa ja suomalaisten kotien vaurastumista eli niin sanottua kansankapitalismia, Kurvinen jatkaa ja summaa.

Sodan aikana ja sen jälkeen suosittu keino

Arola kertoo Yliopisto-lehdelle, että toisen maailmansodan aikana kotitaloudet olivat valtiolle tärkeä rahoituslähde. Ulkomailta ei saanut lainaa kuin Ruotsista ja Yhdysvalloista. Valtio markkinoi obligaatioita voimakkaasti ja vetosi isänmaallisuuteen. Ihmiset kokivat tukevansa puolustusta ostaessaan obligaatioita.

Myös sodanjälkeisinä vuosina valtio oli erittäin aktiivinen vähittäisvarainhankinnassa.

– Kotitalouksille obligaatioiden tuotto oli verotonta. Rahoitusmarkkinoiden säätely jatkui 1980-luvulle saakka, ja kansalaisten säästöjä ohjattiin sen kautta valtion obligaatioihin, Arola kertoo lehdelle.

Valtion velkaantumisen kannalta ei ole väliä, otetaanko laina ulkomailta vai kotimaisilta sijoittajilta?

— Ei ole. Sitä paitsi obligaatiot ovat jälkimarkkinakelpoisia, eli alkuperäiset ostajat voivat myydä ne eteenpäin.

Arolan mukaan euroalueella on maita, esimerkiksi Italia ja Belgia, jotka yhä laskevat liikkeelle kotitalouksille suunnattuja obligaatioita.

Valtiokonttori kertoi torstaina, että Suomen valtionvelka oli lokakuun lopussa 203,5 miljardia euroa.