Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välisestä yhteistyöstä tuskin seuraa mitään myönteistä, arvioivat Iltalehdelle kaksi ukrainalaista diplomaattikonkaria Volodymyr Jeltšenko ja Ihor Hartšenko.
– Pidän sitä suoraan sanottuna avunantona hyökkääjälle. Epädiplomaattisesti sanottuna se on petos niitä periaatteita kohtaan, joiden varaan Pohjois-Atlantin liitto rakentuu, Hartšenko lataa suoraan Iltalehden haastattelussa.
Ukrainan Yhdysvaltain-suurlähettiläänä Trumpin ensimmäisellä kaudella toimineen Jeltšenkon mukaan Trump laittaa taloudelliset edut etusijalle, koska tämä uskoo, että Venäjän kanssa voi edelleen käydä kannattavaa liiketoimintaa.
Tämä on kuitenkin Jeltšenkon mukaan virheellinen käsitys.
– Mikä tahansa Venäjän kanssa ehdotettu tai tehty sopimus raukeaisi heti, kun Venäjä päättäisi, ettei se enää kiinnosta sitä.
Poliittinen liike
Viime päivien aikana Ukrainaa ja sen liittolaisia on tyrmistyttänyt Trumpin ja Putinin solmima dieselsopimus.
Sen avulla Venäjä voisi myydä välittömästi 300 000 tonnia dieseliä globaaleilla markkinoilla ja Yhdysvalloissa. Myöhemmin Venäjä voisi toimittaa vielä suuremmat 500 000 tonnin ja miljoonan tonnin erät.
Jeltšenko huomauttaa, että arvioiden mukaan esimerkiksi ensimmäinen erä vastaa noin yhden päivän kulutusta koko Yhdysvaltain tasolla. Kyse ei siis ole todellisuudessa suurista määristä.
Trumpin teon arvioidaankin olevan enemmänkin yritys lepytellä polttoaineiden korkeista hinnoista tuohtuneita yhdysvaltalaisäänestäjiä aivan marraskuun välivaalien kynnyksellä.
– Se ei ole liiketoimi. Se on poliittisista syistä tehty sopimus, Hartšenko sanookin suoraan.
Kenties uhkaavampaa dieselsopimuksessa on se, että Trump osoitti olevansa valmis tekemään liennytyksiä Venäjän suuntaan, mikäli hän kokee sen jotenkin hyödyttävän häntä itseään.
Kysymys Suomessakin
Hartšenko kuvailee luottamuksen rikkomista suoraan häpeälliseksi ja Yhdysvaltain turvallisuussitoumuksien vastaiseksi. Hän muistuttaa, että näitä turvallisuussitoumuksia on annettu Nato-jäsenyyden kautta myös Suomelle.
– Suomenkin näkökulmasta herää kysymys: onko kyseessä liittolaisemme vai ei? Avoimen hyökkääjän kanssa liittoutuminen poliittisista tai liiketoimintaan liittyvistä syistä ei ole sellaista, mitä yksikään tavanomainen amerikkalainen presidentti tekisi.
– Voitko kuvitella, että Yhdysvaltain presidentti olisi esimerkiksi vuonna 1943 myynyt dieseliä Saksalle?
Suomen valtionjohto onkin kritisoinut Trumpin ja Putinin välistä sopimusta kovin sanoin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) on kuvaillut sitä ”hirveäksi pettymykseksi”, ja tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi keskiviikkona olleensa asiasta kolme kertaa yhteydessä Yhdysvaltain hallintoon.
– Emme ole samaa mieltä Yhdysvaltain dieselostoista Venäjältä, koska ne ruokkivat Venäjän sotakoneistoa, Stubb sanoi Viron tuoreen presidentin Ülle Madisen vierailun aikana.
Hartšenko kuvaileekin koko sopimusta yksinkertaisesti huonoksi politiikaksi etenkin Yhdysvaltain presidentin toimesta. Hän muistuttaa, että koko ajatus transatlanttisesta yhteistyöstä sai alkunsa Yhdysvaltain 28. presidentin Woodrow Wilsonin aloitteesta.
Wilson ajoi ajatusta siitä, että Yhdysvaltojen tulisi osallistua Euroopan ja maailman rauhanjärjestyksen rakentamiseen. Vuonna 1918 hän jatkoi tätä ajatusta ja ehdotti Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjän Kansainliiton perustamista.
Toki Yhdysvallat ei kuitenkaan liittynyt Kansainliittoon, mutta Hartšenkon mukaan Wilsonin aloitteella oli suurempi merkitys.
– Hän oli idealisti ja poliittiseen ajatteluun tarvitaan hyvä annos idealismia. Dieselsopimuksia ei tarvita. Kutsuisin sitä huonoksi politiikaksi. Siinä kaikki.
LUE MYÖS
Volodymyr Jeltšenko
Ihor Hartšenko