Ötökät lähtivät suosikkituotteesta – Nyt puhuu THL

Sosiaalisessa mediassa kuohahti keväällä, kun suosituista Pirkka-jäätelöpakkauksista katosivat söpöt ötökkäkuvat.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Tampereen yliopisto selvittävät valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa muun muassa sitä, pitäisikö Suomessa siirtyä vielä nykyistä tiukempiin toimiin lasten varjelemiseksi.

– Hankkeen päätavoite on selvittää, miten hyvin ohjeet tunnetaan, ja kuinka niitä toimeenpannaan. Tulosten perusteella laaditaan toimenpidesuosituksia, THL:n johtava asiantuntija Päivi Mäki kertoo Iltalehdelle.

Käytännössä toimenpidesuositus voisi olla vaikkapa se, että vapaaehtoisesti noudatettavasta ohjeistuksesta siirrytään määräyksiin, kuten monissa maissa on tehty.

Silloin esimerkiksi voitaisiin velvoittaa tekemään karkki- ja muut herkkupakkaukset tylsemmiksi niin että ne eivät tenhoa lapsia.

Loikka-hanke on vasta alkanut. Päivi Mäki ei halua arvioida, millaisiin toimenpidesuosituksiin selvitysten jälkeen mahdollisesti päädytään.

– Se tulee sitten siinä vaiheessa, kun meillä on tästä hankkeesta tuloksia.

Ohjeistus

Jäätelöpakkauksista poistetuista ötököistä käydyssä keskustelussa spekuloitiin syytä muutokselle.

Kyseessä ei kuitenkaan ollut esimerkiksi päätön EU-direktiivi tai sääntö-Suomen ankeuttajien uusi metku.

Kesko muutti pakkauksia vapaasta tahdostaan seuraten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Helsingin yliopiston luomaa ohjeistusta.

– Ymmärrämme ohjeistuksen taustat oikein hyvin, Keskon osto- ja myyntijohtaja Carita Rissanen sanoi.

Ohjeistus ei ole edes uusi. Se julkaistiin loppuvuodesta 2024. Erilaisia pakkauksia koskeva osuus on vain pieni osa ohjeistusta, joka puolestaan on vain pieni osa kansallista lapsistrategiaa.

Ohjeistuksella pyritään suojelemaan lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin haitallisilta vaikutuksilta.

Tiettyjä tuotteita, kuten jäätelöä, makeisia tai alkoholia, ei pidä ohjeistuksen mukaan markkinoida lapsille lainkaan niiden ravintosisällöstä riippumatta. Sama pätee muihin epäterveellisiksi luokiteltuihin elintarvikkeisiin.

Pakkausten lisäksi ohjeistuksessa huomioidaan muita markkinointiin liittyviä seikkoja. Mainittuja tuotteita ei pidä markkinoida esimerkiksi television lastenohjelmien yhteydessä tai kauppojen leluosastolla.

Kuka tietää?

Vaikka kyse ei ole uudesta ohjeistuksesta, se tuli monille suomalaisille yllätyksenä, kun tieto muuttuneista jäätelöpakkauksista levisi. Siitäkään ei ole tietoa, kuinka hyvin kaupalliset toimijat ovat siitä tietoisia.

Sen selvittäminen on Loikka-hankkeen päätavoite.

– Toteutamme kyselyn elintarvikealalle ja teemme myös haastatteluja. Niillä nimenomaan selvitämme, miten ohjeet tunnetaan, Päivi Mäki sanoo.

Hänen mukaansa kyselyt ja haastattelut kohdennetaan monipuolisesti elintarvikealan eri toimijoihin elintarviketeollisuudessa, päivittäistavarakaupassa ja mahdollisesti joissakin ravintola-alan yrityksissäkin.

– Odotamme, että alan toimijat osallistuisivat aktiivisesti, vastaisivat kyselyyn ja osallistuisivat myös haastatteluihin, jotta saadaan mahdollisimman kattava käsitys ohjeistuksen tunnettuudesta, toimeenpanosta ja siihen liittyvistä mahdollisista haasteista.

Suositus

Suomen ohjeistuksessa ei siis ole kyse määräyksistä vaan suosituksista.

Näin ollen vastuullisesti toimivien suomalaisyritysten ei ole tällä hetkellä pakko antaa kilpailuetua ulkomaalaisille yhtiöille, jos ne esimerkiksi viekoittelisivat lapsia jäätelö- tai karkkipakkausten eläinhahmoilla.

Muualla ja huomattavasti Suomea suuremmillakin markkinoilla kansainväliset elintarvikejätit ovat jo joutuneet sopeutumaan tiukempiin sääntöihin.

Suomen ohjeistus on eurooppalaisittain tarkasteltuna jopa lepsu lähestymistapa. Monissa maissa on joko jo voimassa tai valmistelussa markkinointia rajoittavaa lainsäädäntöä.

Portugalissa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi alle 16-vuotiaille on ollut kiellettyä jo vuodesta 2019 alkaen.

Norjassa kaikkia viestintäkanavia koskeva kielto alle 18-vuotiaille suunnatusta markkinoinnista tuli voimaan viime vuonna. Iso-Britanniassa vastaava kielto tuli voimaan tämän vuoden alussa, joskin iltayhdeksän jälkeen televisiossa saa edelleen markkinoida.

Tanskassakin on tehty vastaava lakiehdotus.

Loikka-hanke selvittää, onko koti-Suomessa tarvetta myös vastaavaan prosessiin.

– Loikka-hankkeen tuottama tieto tukee päätöksentekoa, kun arvioidaan Suomessa jo käytössä olevien vapaaehtoisten ohjeistusten riittävyyttä, Päivi Mäki muotoilee THL:n tiedotteessa.

Loikka-hanke toteutetaan tämän ja ensi vuoden aikana.