Pääuutiset

Tämä henkinen väkivalta halutaan kieltää lailla

Tämä henkinen väkivalta halutaan kieltää lailla

Eduskuntapuolueet ovat laajasti valmiita vahvistamaan lainsäädäntöä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) puoluekyselyssä kaikki kahdeksan vastannutta puoluetta kannattivat niin kutsutun pakottavan kontrollin kriminalisointia.

Kannatuksen saa myös lähisuhdeväkivallan riskinarvioinnin lakisääteinen vahvistaminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden väkivallan ehkäisyyn liittyvien vastuiden täsmentäminen lailla.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta selvitti eduskuntapuolueiden valmiutta konkreettisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi seuraavalla eduskuntakaudella. Kyselyyn vastasivat kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Tulosten mukaan puoluekentällä on laaja yhteinen tahto naisiin kohdistuvan väkivallan tehokkaampaan estämiseen, Tanen tiedotteessa painotetaan.

– Puolueiden viesti on erittäin rohkaiseva. Meillä on nyt laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen vaatii konkreettisia lakimuutoksia. Seuraavalla eduskuntakaudella on aika muuttaa tämä yhteinen tahtotila päätöksiksi, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maaret Castrén (kok) sanoo tiedotteessa.

Kyse pitkäkestoisesta henkisestä väkivallasta

Kyselyyn vastanneet puolueet tukevat yksimielisesti pakottavan kontrollin kriminalisointia.

Pakottava kontrolli on vakavaa, usein pitkäkestoista henkistä väkivaltaa, jossa tekijä pyrkii hallitsemaan toisen ihmisen elämää esimerkiksi uhkailulla, eristämisellä, painostamisella tai rajoittamalla tämän liikkumista, ihmissuhteita ja itsemääräämisoikeutta.

Tanen mukaan nykyinen rikoslainsäädäntö ei tunnista riittävän hyvin tällaisen väkivallan erityispiirteitä. Puolueiden vastauksissa korostuu tarve puuttua jatkossa paremmin myös väkivaltaan, joka ei välttämättä jätä näkyviä fyysisiä jälkiä mutta voi vakavasti vaarantaa uhrin turvallisuuden ja hyvinvoinnin.

– Pakottava kontrolli voi kaventaa ihmisen elämänpiirin lähes olemattomiin ja sillä on vakavia seurauksia uhrin terveydelle. On tärkeää, että puolueet tunnistavat tämän väkivallan vakavuuden ja ovat valmiita vahvistamaan uhrien oikeussuojaa. Kriminalisoinnin edistämiselle on nyt vahva poliittinen tuki, Tanen pääsihteeri Taina Riski sanoo tiedotteessa.

Tukea myös lähisuhdesurmien selvitystoiminnon perustamiselle

Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet kannattivat myös lakia, jolla varmistettaisiin lähisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja turvallisuudenhallinnan systemaattinen toteuttaminen koko maassa.

Tavoitteena on, että vakavan väkivallan uhka tunnistetaan ajoissa ja että riskinarviointi johtaa konkreettisiin, uhrin turvallisuutta parantaviin toimiin. Puolueiden vastauksissa korostettiin erityisesti moniammatillisen yhteistyön, viranomaisten vastuiden ja tiedonkulun kehittämistä.

Kaikki vastanneet puolueet antoivat tukensa myös kuntien ja hyvinvointialueiden väkivallan ehkäisyyn liittyvien tehtävien ja vastuiden täsmentämiselle lainsäädännössä (niin sanottu rakennelaki). Tavoitteena on varmistaa, että väkivallan ehkäisy ja uhrien palvelut toteutuvat nykyistä yhdenvertaisemmin eri puolilla Suomea.

Selvä enemmistö puolueista (kuusi vastannutta) kannatti myös lähisuhdesurmien kansallisen selvitystoiminnon perustamista. Keskusta ja perussuomalaiset eivät kannattaneet ehdotusta. Selvitystoiminnon avulla voitaisiin analysoida lähisuhdeväkivaltaan liittyviä henkirikoksia, tunnistaa viranomaistoiminnan puutteita ja kehittää keinoja uusien kuolemantapausten ehkäisemiseksi.

Myös väkivallan ehkäisytyön rahoituksen turvaaminen sai puolueilta laajaa kannatusta.

Muistutus resursseista

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta muistuttaa, että lainsäädäntötyön rinnalla riittävät resurssit ovat olennainen edellytys naisiin kohdistuvan väkivallan estämisessä.

– Puolueiden yhteinen tahtotila on arvokas, mutta ratkaisevaa on, mitä tapahtuu seuraavan hallituksen budjettineuvotteluissa. Miten turvataan väkivallan ehkäisytyön ja uhrien palvelujen resurssit tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden ja järjestöjen rahoitus on muutenkin kovassa paineessa? Mahdollisesti säädettävät uudet velvoitteet eivät saa jäädä paperille rahoituksen puutteen vuoksi, Tanen Taina Riski sanoo tiedotteessa.

Kritiikkiä oppositiosta

Oppositiosta on kritisoitu sitä, miksi pakottavan kontrollin kriminalisointi ole edennyt tällä hallituskaudella.

– Nyt hallituksen on kerrottava, aikooko se edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia vielä tällä vaalikaudella. Jokainen viivästys voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä. Lähisuhdeväkivalta kestää usein jopa vuosia ja vaikuttaa vahingoittavasti myös lapsiin. Hallitus on päinvastoin heikentänyt historiallisilla rahoitusleikkauksilla monien järjestöjen mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota apua myös anonyymisti. Kun toimeentulovaikeudet lisääntyvät, alkoholin saatavuutta helpotetaan ja arjen pahoinvointi kasvaa, myös väkivallan riski lisääntyy. Siksi kysymme: missä ovat hallituksen prioriteetit? sanoi esimerkiksi Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessaan viime viikon perjantaina.

Olet saattanut jäädä paitsi