Vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena Suomessa hukkuu vuosittain noin 30–50 ihmistä. Valtaosa tällaisten hukkumisten uhreista olisi kuitenkin pelastettavissa varsin itsestäänselvällä tavalla: käyttämällä pelastusliivejä.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kertoo, että pelastusliivien käytön lisääntyminen vähentäisi hukkumistapauksia merkittävästi.
– On tutkimusnäyttöä, että vesiliikenteessä hukkuneista jopa 70–80 prosenttia olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut pelastusliivit puettuna päälle oikein.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) vuoden 2021 tutkimuksessa tilastoitiin vesikulkuneuvoilla liikkuneiden hukkumiset. Heinosen mukaan luvut ovat linjassa tuoreemman tilannekuvan kanssa.
Kaikista seurantavuoden aikana vesiliikenteessä hukkuneista 32 ihmisestä vain kuudella oli ollut yllään pelastusliivit.
Heistä kahdella oli perinteiset pelastusliivit, yhdellä kelluntahaalarit ja kolmella paukkuliivit. Tapauksissa pelastautumisvälineitä oli käytetty puutteellisesti tai niissä oli ollut puutteita.
Kaikista hukkumisista vain kaksi tapausta arvioitiin sellaisiksi, joissa pelastusliivit eivät olisi estäneet hukkumista. Toinen uhri sai onnettomuudessa vakavia vammoja, ja toisen kuolemaan vaikutti sairaus.
Sen sijaan pelastusliivin käyttö tai oikea toiminta olisi kohtalaisella varmuudella auttanut pelastautumisessa 19 tapauksessa ja mahdollisesti auttanut viiden pelastautumista.
Asenteet vaikuttavat
Ihmisten huolettomat tai piittaamattomat asenteet omaa turvallisuuttaan kohtaan saattavat lisätä hukkumisia, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat yleensä sisävesillä, uhrille tutussa ympäristössä. Moni veneilijä ei koe tarpeelliseksi käyttää pelastusliivejä tutuilla vesillä.
Nykyisen vesiliikennelain mukaan pelastusliivien on oltava mukana moottoriveneissä ja yli viisi metriä pitkissä purjeveneissä.
Lainsäädännön mukaan veneen ohjaaja on vastuussa siitä, että matkustajat pukevat pelastusliivit ylleen olosuhteiden niin vaatiessa.
– Mutta käytännössä siinä vaiheessa, kun on tipahtanut veteen ja vene on mahdollisesti kaatunut, ei ole enää aikaa pukea liivejä päälle.
– Ja vaikka ne saisikin mukaansa sinne veteen, niin vedessä pukeminen on aika vaikeaa.
Vuonna 2021 sattuneista 32 hukkumistapauksesta kolmessa veneessä oli ollut pelastusliivit mukana, mutta niitä ei ollut puettu päälle.
Pelastusliivien ottamista mukaan soutuveneeseen tai siihen rinnastettavaan pieneen veneeseen ei edellytetä.
Heinosen mukaan hukkuneet olivat kuitenkin usein liikkeellä juuri soutuveneellä.
Väärinkäyttöä
Suomen meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg summaa, että pelastusliivejä pitäisi käyttää käyttöohjeen mukaan ja aina vesillä liikuttaessa.
Stenbergin mukaan kaikkein tärkeintä on, että liivien haararemmi on kiinnitettynä.
– Jos on tajuttomana ja remmi on jäänyt auki, liivi ei välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla. Pahimmassa tapauksessa liivi nousee ylös eivätkä hengitystiet pysy pinnalla.
Stenberg kertoo todistaneensa kerran tapausta, jossa hukkuneen uhrin pelastusliivit olivat nousseet pään yläpuolelle.
– Sieltä näkyi vain päälaki. Liivit kyllä kelluivat hienosti pinnalla.
Riski pelastusliivien nousemisesta pään yläpuolelle tai kasvojen eteen korostuu lapsilla, joiden liivit ovat usein liian suuret.
– Jos perheessä on useampi lapsi, niin kyllähän ne liivit kiertävät eivätkä välttämättä ole ihan oikean kokoisia.
– Mutta sitten on tärkeää, että remmit ja varsinkin se haararemmi on kiinnitetty. Kyllähän sekin on parempi kuin ei mitään.
Selvästi liian iso pelastusliivi on kuitenkin turvallisuusriski veden varaan jouduttaessa.
Toinen yleinen tapa käyttää pelastusliivejä väärin on jättää ne auki.
– Veteen joutuminen tapahtuu yleensä yllättäen varsinkin tilanteissa, jotka johtavat vakaviin seurauksiin. Ainoa tapa välttää se tilanne on pukea liivit oikein.
Stenberg muistaa tapauksen, jossa erään perheen vene oli uponnut. Lapsilla oli ollut pelastusliivit, mutta vanhemmilla ei.
– Vanhemmilla oli ongelmia huolehtia, että pelkästään he itse pysyisivät pinnalla. Eihän lapsia pysty auttamaan, jos itse joutuu henkensä edestä taistelemaan.
Kyseinen tapaus päättyi onneksi hyvin, koska apua saapui paikalle ajoissa ja koko perhe selvisi säikähdyksellä, Stenberg kertoo.
Huolto ja säilytys
Stenbergin mukaan ei riitä, että pelastusliivejä käyttää oikein vesillä liikuttaessa. Niitä pitäisi myös huoltaa ja säilyttää asianmukaisesti.
Hän uskoo, että näissä asioissa tapahtuu jopa enemmän laiminlyöntejä kuin itse liivien käytössä.
Stenbergin mukaan pelastusliivien kunto tulisi tarkistaa kerran vuodessa. Tarkastus olisi hänen mukaansa syytä tehdä ennen veneilykauden avaamista.
Stenberg kertoo, että yleistyneisiin paukkuliiveihin liittyy lämpötilavaihteluista johtuvia riskejä.
Paukkuliivit ovat pelastusliivit, jotka täyttyvät itsestään käyttäjän pudottua veteen.
Liivien kaasupullo ja sulake voivat löystyä, jos niitä säilyttää helposti kuumenevissa paikoissa, kuten veneen ohjaamossa. Löystyminen johtuu metallin ja muovin reagoimisesta lämpöön.
Pelastusliivejä kannattaa Stenbergin mukaan muutenkin suojata säältä. Tämä johtuu UV-säteilystä, joka hapertaa liivejä ja vauhdittaa niiden muuttumista käyttökelvottomiksi.
– Tuolla näkee, että lapsien mökkiliivejä pidetään koko kesä jossain saunan kuistilla naulassa. Tällöin aurinko tekee helposti tuhojaan, minkä näkee jo siitä, että väri haalistuu.
Näin huolehdit pelastusliivien oikeaoppisesta käytöstä
– Pue liivi päälle ja kiinnitä remmit kunnolla. Puhalla sitten keuhkosi tyhjäksi ja kiristä liivit hengitystä pidätellen. Liivi on tarpeeksi tiukalla, kun se tuntuu hieman epämukavalta.
– Tarkista, että pelastusliivien saumat ja remmit ovat ehjiä.
– Tarkista ennen jokaista käyttökertaa, että paukkuliiviesi kaasupullo ja sulake ovat tiukasti paikoillaan.
– Tarkista paukkuliiviesi kunto helpolla testillä: Täytä liivit ilmalla ja odota 24 tuntia. Jos liiveistä on poistunut ilmaa, heitä ne pois ja hanki uudet tilalle.
– Tarkista pelastusliiviesi parasta ennen -päiväys. Paukkuliiveistä sellaisen pitäisi löytyä sekä kaasupullosta että sulakkeesta, jotka voi vanhentumisen jälkeen vaihtaa joko itse tai veneilyliikkeessä.
– Säilytä pelastusliivejä suojassa suoralta auringonpaisteelta estääksesi UV-säteilyn aiheuttaman hapertumisen. Säilytyspaikaksi soveltuvat esimerkiksi pihavarasto tai veneessä oleva luukun peittämä säilytystila.
– Jos havaitset liiveissä vikoja, älä paikkaa niitä itse. Pyydä apua veneilyliikkeestä tai osta uudet liivit.
– Lisää ohjeita veneilyyn löydät Meripelastusseuran nettisivuilta.
Lähde: Suomen meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg
Stenberg muistuttaa, että pelastusliiveillä on parasta ennen -päiväys. Hänen mukaansa sitä olisi pääsääntöisesti hyvä noudattaa.
– Valmistaja takaa liivien käyttöiän parasta ennen -päiväykseen asti, joka on yleensä kymmenen vuotta valmistamisesta.
– Mutta totta kai, jos liivejä säilytetään ja käytetään oikein, niin käyttöikä on pidempi.
Uudistus vireillä
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) haluaisi Suomeen pelastusliivipakon. Lakiuudistus sisältyisi liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusstrategiaan.
Strategian julkilausuttu tavoite on, että kaikki liikennemuodot olisivat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Ranne on aiemmin sanonut, että lakimuutos pyritään saamaan voimaan kesällä 2027.
– Kannustan jo nyt kaikkia käyttämään liivejä aina, kun on vesillä. Ne ovat erinomainen henkivakuutus jokaiselle, Ranne kommentoi Iltalehdelle tekstiviestitse.
Myös SUH:n Heinonen ja Meripelastusseuran Stenberg ovat pelastusliivien käyttöpakon kannalla.
Heinonen laajentaisi pakon koskemaan myös soutuveneitä ja niihin rinnastettavia pieniä veneitä.
