Pääuutiset

Tänään on musertava päivä – Valtava kynttilämeri Eduskuntatalolla: Näin ohikulkijat reagoivat

Tänään on musertava päivä – Valtava kynttilämeri Eduskuntatalolla: Näin ohikulkijat reagoivat

Eduskuntatalon portaat täyttyivät kynttilöistä viime sunnuntaina 15. marraskuuta. 725 kynttilästä jokainen symboloi yhtä vuonna 2025 itsemurhaan kuollutta ihmistä.

Muistotilaisuutta järjestämässä ollut Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vastaa Iltalehden puheluun mökkinsä pihalta. Hän heittelee palloa koiralleen. Välillä puhelun taustalta kuuluukin vinkumista ja haukahduksia.

Sydänmaanlakka on juuri saapunut töistä Kuopion psykiatriselta poliklinikalta, jossa hän on ollut keskustelemassa skitsofrenian hoidon kehittämisestä. Keskusteluun oli noussut myös marraskuussa julkaistu mielenterveysbarometri.

– Seitsemän kymmenestä mielenterveyspalveluita käyttäneestä vastasi, että vuonna 2025 oli ollut erittäin vaikeaa saada apua, hän kertoo.

Hänen mielestään tällainen tilasto on surullinen viesti Suomen tilasta.

– Hyvinvointivaltio on sitä, että ihmiset luottavat yhteiskuntaan ja ympärillä oleviin ihmisiin. Luottamus taas perustuu siihen, että saa apua ja tukea silloin kun sille on tarve.

Sydänmaanlakan mielestä hyvinvointivaltiosta on jäljellä enää rippeet, millä on suora vaikutus ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Hän kritisoi Suomen poliittisia päättäjiä säästötoimenpiteistä.

– Ensimmäisen kysymyksen ei pitäisi olla, mistä leikataan vaan miten meidän ihmisemme voivat.

– Aina, kun ajatellaan vain talous edellä, ihminen ja se, missä arjen todellisuudessa ihmiset elävät, tuppaa unohtumaan.

Erityisen huolissaan Sydänmaanlakka on kansalaisjärjestökenttään kohdistuneista leikkauksista.

Petteri Orpon (kok) hallitus osoittaa sosiaali- ja terveysalan järjestöille 190 miljoonaa euroa avustuksia vuonna 2027. Summa on noin kolmanneksen pienempi kuin tänä vuonna.

– Meidänkin budjettimme on merkittävän leikkausuhan alla. Ja vaikka kuinka hoetaan, että nämä säästöt eivät kohdistu kohtaavaan työhön, tosiasia on, että näin rajut leikkaukset eivät voi olla kohdentumatta siihen.

Sydänmaanlakka on huolissaan paitsi sote-järjestöihin myös sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista. Hän uskoo, että leikkaukset yleensä osuvat kovimmin kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Pahimmillaan ne voivat nostaa itsemurhien määrää, Sydänmaanlakka sanoo.

Itsemurhien määrä Suomessa on ollut laskussa jo 35 vuotta ja puolittunut vuodesta 1990.

”Hiljainen mielenosoitus”

Kynttilämeren tarkoitus oli tehdä näkyväksi kaikki ne 725 ihmistä, jotka kuolivat itsemurhaan viime vuonna, Sydänmaanlakka kertoo.

– Olihan se hiton vaikuttava näky.

Muistotilaisuus kesti hänen mukaansa puoli tuntia. Se järjestettiin alkuillasta, jolloin Eduskuntatalo näytti olevan pimeänä.

Sydänmaanlakan mukaan sijainnilla oli symbolinen merkitys. Hän kutsuu muistotilaisuutta ”hiljaiseksi mielenosoitukseksi”.

Tarkoitus on, että pysähdytään sen traagisen teeman äärelle ja kunnioitetaan niiden ihmisten muistoa, jotka väsyivät.

Sydänmaanlakka kertoo, että moni ohikulkija kävi kysymässä, mistä tilaisuudesta oli kyse. Hänen mukaansa heidän palautteensa oli ”hiljaista ja ymmärtävää”.

– Sitten tuli yksittäisiä ihmisiä, jotka olivat omassa elämässään menettäneet läheisiään itsemurhalle.

Mielenterveyden keskusliitto järjestää itsemurhan tehneiden muistotilaisuuden perinteisesti ennen mielenterveysviikon alkua.

– Tarkoitus on, että pysähdytään sen traagisen teeman äärelle ja kunnioitetaan niiden ihmisten muistoa, jotka väsyivät.

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa on järjestetty vuodesta 1974. Tänä vuonna sitä vietetään 15.–22. marraskuuta.

Vuodesta 1991 mielenterveysviikon yhteyteen on kuulunut itsemurhan tehneiden muistopäivä, joka on tänä vuonna tulevana lauantaina 21. marraskuuta.

Kaikkein tärkein tuki

Sydänmaanlakan mukaan jokainen voi yrittää auttaa ihmistä, jolla on vaikeaa.

– Kaikkein tärkein tuki on toisen ihmisen kanssa eläminen ja asioiden jakaminen niin, etteivät ne jää yksin kannettaviksi.

Sydänmaanlakka kertoo esimerkin tällaisesta ”kansalaisaktiivisuudesta” 1990-luvulta, ajalta, jolloin hän työskenteli Nuorisokasvatussäätiöllä.

Hänen kollegansa naapurin rouva oli jäänyt työttömäksi ja oli siksi mieli maassa.

– Naapurin naiset olivat sopineet keskenään, että he menevät joka aamu herättämään hänet ja viemään aamukävelylle.

– Voi perhana soikoon, sanon, että se on rakkautta.

Älä jää yksin!

Näin haet apua

Jos huomaat itselläsi tai läheiselläsi itsetuhoisia ajatuksia, on tärkeää, ettei asian kanssa jää yksin. Keskusteluapua voi hakea terveydenhuollon lisäksi anonyymisti erilaisista puhelinpalveluista ja netistä.

Tässä on koottuna muutamia numeroita ja verkkopalveluita, joihin tukeutua. Hätätilanteessa soita aina yleiseen hätänumeroon 112.

Tukea puhelimitse 24/7

Mieli ry:n valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä: 09 2525 0111. MIELI Kriisipuhelin päivystää joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa suomen kielellä.

Ruotsinkielinen linja, Kristelefon, numerossa 09 2525 0112 ma ja ke klo 16–20 sekä ti, to ja pe klo 9–13.

Lapsille ja nuorille on avoinna myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin suomeksi: 116 111. Lasten ja nuorten puhelin päivystää ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20. Puhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on täysin ilmainen, eikä se näy puhelinlaskussa. Ruotsiksi: 0800 96 116 ma–ti klo 14–17 ja ke–to klo 14–20.

Helsinki Mission yli 65-vuotiaille tarkoitettu Aamukorva-puhelinpalvelu päivystää joka aamu klo 6–8 numerossa 09 2312 0210. Nuorille, 12–29-vuotiaille, suunnattuun keskusteluapuun voit varata puhelinajan.

HelsinkiMissio tarjoaa keskusteluapua mielen hyvinvoinnin haasteisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin kaikille yli 12-vuotiaille ympäri Suomen.

Tukea saa matalalla kynnyksellä ammattilaisilta, ja palvelut ovat maksuttomia. Apua on saatavilla silloin, kun kriisitilanne tai vaikea elämäntilanne herättää huolta, kuormitusta tai tarvetta keskustelulle.

Tukea verkossa

MIELI ry:n ylläpitämässä verkkokriisikeskus Tukinetissä toimii reaaliaikainen Mieli kriisichat maanantaista torstaihin kello 15-21. Tukinetin kautta on myös mahdollista saada pidempää, jopa puolen vuoden verkkokeskustelutukea.

Nuorille tukea tarjoaa Sekasin-chat arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

Lisäksi verkossa päivystää muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten chat joka päivä klo 17–20 sekä SOS-Lapsikylän Apuu-chat 7–15-vuotiaille joka päivä klo 9–22. Punaisen Ristin Nettiturvis palvelee verkossa 12–29-vuotiaita nuoria.

Olet saattanut jäädä paitsi