Totuuden hetki kello 12: Saako Trump viimein haluamansa?
Käynnissä oleva Nobel-viikko huipentuu tänään perjantaina, kun Norjan Nobel-instituutti ilmoittaa, kenet se on valinnut tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Kyseinen rauhantyöstä jaettava palkinto on kenties maailman arvostetuin, ja se on aiemmin myönnetty muun muassa Yhdysvaltain entiselle presidentille Barack Obamalle, Suomen entiselle presidentille Martti Ahtisaarelle ja nykyiselle dalai-lamalle Tenzin Gyatsolle.
Palkinnon arvostuksen takia sitä on itselleen himoinnut myös Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Jo viime vuonna Trump ilmaisi vahvasti olevansa mielestään oikea henkilö palkinnon saajaksi ja toisti elokuussa kantansa myös tämän vuoden osalta.
– Alkaa olla sen aika. Mutta olin hyvin otettu, että sain sen viimeksi epäsuorasti sen vastaanottajalta, joka sanoi, ettei kukaan historian aikana ole ansainnut sitä enemmän kuin presidentti Trump.
Huolenaihe
Trump viittasi sanoillaan viime vuoden palkinnonsaajan, venezuelalaisen oppositiojohtajan María Corina Machadon, päätökseen.
Machado luovutti tammikuussa palkintonsa Trumpille sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli kaapannut ja näin ollen syössyt vallasta Venezuelaa vuodesta 2013 diktaattorimaisin ottein hallinneen Nicolás Maduron.
Nobel-instituutti ilmoitti, että on jokaisen palkinnonsaajan itsensä päätettävissä, mitä he tekevät palkintoon kuuluvalle 8 karaatin kultaiselle mitalille, diplomille ja yli miljoonan euron rahapalkinnolle. Instituutin mukaan itse tunnustusta ei kuitenkaan voi siirtää eteenpäin.
Trumpin harmiksi hän ei tänäkään vuonna ole asiantuntijoiden ja vedonlyöjien arvioiden mukaan saamassa himoitsemaansa palkintoa, mutta Machadon päätös sen sijaan voi vaikuttaa tämän vuoden valintaan.
Reutersille asiaa kommentoinut Oslon rauhaninstituutin (PRIO) johtaja Haakon Gjerløw nimittäin huomautti, että palkinnon saaja voisi joutua Trumpin painostuksen kohteeksi.
– Yksi komitean mahdollinen huolenaihe on se, voisiko palkinnon myöntäminen jollekin asettaa tämän henkilön Donald Trumpin painostuksen kohteeksi. Luulen, että komitea pohtii, aiheuttaako palkinto enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vahvoja ehdokkaita
PRIO:n johtaja julkaisee joka vuosi omat ehdokkaansa rauhanpalkinnon saajaksi. Tänä vuonna Gjerløwn listalla on muun muassa ukrainalainen lasten oikeuksien aktivisti Mykola Kuleba ja kansainvälinen Pelastakaa Lapset -järjestö.
Muita ehdokkaita Gjerløwin listalla ovat Sudanin hätäapuryhmät (ERR), Toimittajien suojelukomitea (CPJ), Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) sekä Kansainvälinen avaruusasema (ISS).
Virallisten ehdotusten ja arvioiden lisäksi rauhanpalkinnon saajasta käydään myös aktiivista vedonlyöntiä.
Vedonlyöntisivusto Polymarketin tilastoissa vedonlyöjät vaikuttavat tällä hetkellä vakuuttuneimmilta siitä, että palkinto myönnetään tänä vuonna Gjerløwinkin listalta löytyvälle ERR:lle.
PRIO:n johtaja itse perusteli ehdotustaan sillä, että ERR:n tarjoama humanitaarinen apu vuonna 2023 roihahtaneen Sudanin sodan aikana on pelastanut miljoonien hengen. Erityisen merkittäväksi ERR:n tekemän työn tekee se, että kansainvälinen humanitaarinen tuki on kokenut viime vuosina kovia kolauksia.
Yksi merkittävä kolaus tuli juurikin Trumpin toisen hallinnon ensimmäisen vuoden aikana, kun Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto (USAID) käytännössä lakkautettiin.
Yllätysnimiä veikkaustilastoissa
Polymarketin vedonlyöjien suosiossa ovat myös monet muut Gjerløwin listan järjestöt, kuten ICC, joka sekin on joutunut Trumpin hallinnon toimien kohteeksi viime aikoina.
Yhdysvallat ei ole ICC:n jäsenmaa. Sen hallinto on kuitenkin kritisoinut tuomioistuinta kovasanaisesti etenkin sen jälkeen, kun ICC antoi Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta pidätysmääräyksen sotarikoksista Gazan sodassa.
Elokuussa uutisoitiin, että Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio asetti ICC:n kaksi korkeaa edustajaa Tomoke Akanen ja Abdoulaye Seyen Yhdysvaltain pakotteiden alaisiksi.
– Nämä henkilöt ovat suoraan osallistuneet ICC:n toimiin tutkia, pidättää, vangita tai syyttää virkamiehiä, joiden maan hallitus ei ole sitoutunut ICC:n lainkäyttövaltaan, Rubio perusteli päätöstä.
Kuleban lisäksi viiden suosituimman ehdokkaan listalle Polymarketissa pääsee myös toinen henkilö. Hän on edesmenneen venäläisen oppositioaktivistin Aleksei Navalnyin leski Julia Navalnaja, joka on jatkanut näkyvästi miehensä työtä ihmisoikeuksien puolesta.
Jotkut ovat veikanneet palkinnon saajaksi myös Kanadan pääministeriä Mark Carneyta ja paavi Leo XIV:tä. Heistä etenkin Carney on ollut kuluvan vuoden aikana selvissä riidoissa Trumpin hallinnon kanssa liittyen Yhdysvaltain ja Kanadan välisiin tullikiistoihin.
Myös paavi Leo joutui Trumpin kritiikin kohteeksi toukokuussa. Tuolloin Trump väitti paavin puolustaneen Iranin oikeutta hankkia ydinase. Väite oli alun perinkin virheellinen, ja tämän totesi myös paavi Leo vastauksessaan presidentille.
– Kirkon tehtävä on julistaa evankeliumia ja rauhaa. Jos joku haluaa kritisoida minua evankeliumin julistamisesta, tehkööt sen totuudenmukaisesti. Kirkko on vuosien ajan puhunut kaikkia ydinaseita vastaan, joten siinä asiassa ei ole epäilystäkään.
Nobel-instituutin on määrä ilmoittaa rauhanpalkinnon saaja tänään perjantaina puoliltapäivin Suomen aikaa.