Trumpilla välähti – Moneen Suomi-kotiin +200 €/kk lisälasku

Maailman mediat täyttyvät nyt korkouutisista, jollaisia ei ole nähty vuosikymmeniin.

Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi torstaina yli 5,4 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2004. Kymmenvuotisen lainan korko on käynyt korkeimmillaan sitten vuoden 2007. Japanissa kymmenvuotinen valtionlainakorko nousi puolestaan korkeimmilleen 30 vuoteen.

Suomessa korkouutisia seurataan suurella mielenkiinnolla johtuen siitä, että meillä asuntolainat on sidottu 90-prosenttisesti markkinaliikkeiden mukaan muuttuviin viitekorkoihin – ei kiinteisiin korkoihin, kuten muualla.

Suomalaiselle asuntovelalliselle hyvä uutinen on, että valtionlainojen korkotasojen nousu ei itsessään nosta asuntolainojen viitekorkona käytettyjä euriboreja. Pikemminkin kyse on siitä, että valtiolainakorkoja ja euriboreja liikuttavat samat voimat. Jos sijoittajat pelkäävät inflaation jäävän korkeaksi, he vaativat pitkille lainoille enemmän korkoa. Samaan aikaan inflaation kiihtyminen pakottaa keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa – ja silloin euriborit nousevat.

Nollakorkojen aikaan tottuneet suomalaiset heräsivät šokkiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, kun 12 kuukauden euribor piikkasi yhtäkkisesti neljään prosenttiin.

Kaksi vuotta sodan alusta laskien šokista oli toivuttu jo reilun kahden prosentin korkotasoon, millä ehdittiin pysyä aina tämän vuoden helmi-maaliskuulle asti.

Sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti hyökätä Iraniin, ja korot kääntyivät uudestaan reippaaseen nousuun. Nyt 12 kuukauden euribor on 3,3 prosentin tasolla. Nousua on tullut reilussa puolessa vuodessa prosenttiyksikön verran.

300 000 euron asuntovelkaa lyhentävälle suomalaiselle kotitaloudelle prosenttiyksikön nousu viitekorkoon tarkoittaa laskennallisesti 270 euroa suurempaa korkolaskua kuukaudessa.

Ekonomistien arvio on selvä: suurin yksittäinen syy korkojen nousuun on Iranin ja Lähi-idän kriisin nostama energian hinta. Kun polttoaineet maksavat enemmän, kallistuu myös kaikki muu tavara, jota joudutaan polttoaineen voimin kuljettamaan.

Trumpin sota ja sitä seurannut bensan ja dieselin hinnannousu on tuntunut lujaa myös Yhdysvalloissa ja Trumpin äänestäjäkunnassa. Trump onkin yrittänyt kääntää syyn Ukrainan ja presidentti Volodymyr Zelenskyin niskoille, kun maa on menestyksekäästi iskenyt drooneilla venäläisiin jalostamoihin.

On totta, että Ukrainan iskut vaikuttavat myös energian hintaan. On silti älyllisesti harvinaisen epärehellistä pitää syyllisenä Venäj�än hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ja itseään puolustavaa maata.

Yhdysvaltain suunnittelema dieselin vientikielto voisi nostaa hintoja Euroopassa entisestään.

Yksi uusi ja merkittävä inflaatio- ja korkonäkymiä nostava tekijä on isojen teknologiayhtiöiden tekemät investoinnit tekoälyyn ja datakeskuksiin. Investoinnit imevät niin valtavasti sijoittajien rahaa, että sen kysyntä ja hinta eli korko kasvavat.

Hormuzinsalmen tilanteeseen ei ole näköpiirissä helppoa ratkaisua, ja tekoälybuumi jatkuu. Korkotason suhteen edessä voivatkin olla vielä vähän kovemmat ajat.

Markkinat ennakoivat lisää EKP:n koronnostoja, ja 12 kuukauden euriborin nousu noin 3,5 prosenttiin on täysin mahdollista.

300 000 euron asuntovelkaa maksavalle perheelle tämä taso olisi laskennallisesti jo yli 300 euroa kuussa lisää korkomenoihin verrattuna tämän vuoden alkuun. Ja siihen vielä räjähtäneet bensa- tai diesel-kulut päälle.

Korkotason nousu voi hidastaa kauan odotettua asuntokaupan käännettä. Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen korkošokki on iskenyt Euroopan maista nimenomaan markkinakorkoihin sidotun asuntolainakannan takia Suomeen, missä asuntojen hinnat ovat laskeneet, kun muualla Euroopassa hinnat ovat nousseet.

Kaikki mittarit näyttävät nyt Suomessa oikeaan suuntaan: kasvuennusteita nostetaan, vienti ja investoinnit vetävät ja työllisyys paranee.

Suomen nousukiidon ainoa iso ”jos” löytyy Hormuzinsalmesta.