Voice of Freedom Повна версія

Trumpin, Xin ja Putinin kokouksen aikana tapahtui jotain historiallista – Nyt puhuu Elisabeth Rehn

· Main news

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi torstaina, että Myanmarin valtio syyllistyi kansanmurhaan rohingya-vähemmistöä kohtaan vuonna 2017.

– Tämä on hyvin historiallinen päätös, sanoo useissa kansanmurhatutkimuksissa toiminut oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Ennen Myanmaria yhtäkään valtiota ei ole koskaan tuomittu kansanmurhasta eli joukkotuhonnasta.

Nyt Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen tuomioistuin on todennut, että yksilöiden lisäksi myös valtio voi olla syyllinen kansanmurhaan.

– Minusta tämä antaa lohtua kansainväliselle oikeusjärjestelmälle: myös hyviä asioita voi tapahtua, kaikki ei mene mönkään, sanoo Suomen entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn.

– Se oli ehkä hieman yllättävä, mutta positiivinen päätös. On suotavaa, että yksilöiden rinnalla myös valtiot joutuvat vastuuseen hirmuteoista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz.

ICJ:n tuomareiden mukaan Myanmarin sotilashallinnon (Tatmadaw) edustajat raiskasivat ja tappoivat rohingya-muslimeita sekä tuhosivat vähemmistön asutuksia vuonna 2017.

Väkivalta oli raakaa myös lapsia kohtaan. Ainakin 10 000 ihmistä tapettiin.

– Rohingyat saavat nyt kansainvälistä tunnustusta kärsimykselleen. Toivottavasti tämä pitkällä aikavälillä edesauttaa myös heidän tilannettaan, Creutz sanoo.

Myanmarin sotilasjuntta tiedottaa pitävänsä tuomiota ”epäreiluna”, koska sitä ei hyväksytty yksimielisesti vaan äänin 9–6.

Myanmar vetoaa taistelleensa Rakhinen alueen jihadistiterroristeja vastaan ja väittää, etteivät rohingyat ole oma kansanryhmänsä.

Myöskään Kiina ei hyväksy Myanmarin tuomiota ja sanoo, että ”kansainvälisen yhteisön ei tulisi mutkistaa rohingya -kysymystä”.

Kiina on Myanmarin sotilasjuntan merkittävä tukija. Kiinan on puolestaan syytetty kansanmurhanneen Xinjiangin uiguureita, jotka ovat rohingyojen tavoin enimmäkseen muslimeita.

Kiina sanoo niin ikään taistelleensa terrorismia vastaan.

Symboliikka

Katja Creutz pitää torstain tuomion ajoitusta symbolisesti merkittävänä.

Samana päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Kiinan johtaja Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Shenzhenissä.

Kolmikko hyökkäsi yhteislausumassaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) vastaan.

– Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat aina hyökänneet ICC:tä vastaan, mutta eivät koskaan näin suoraan, Helena Ranta sanoo.

Rannan mukaan on erikoista, että YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä kolme ei ole ratifioinut Rooman perussääntöä, jonka pohjalta ICC perustettiin.

Torstain päätös onkin muistutus kansainvälisten sääntöjen noudattamisen tärkeydestä, Creutz arvioi.

– Rankaisemattomuuden kulttuuria vastaan taistellaan edelleen laajalla rintamalla eri instituutioissa.

– Tietenkin tämä on vastalause myös näiden kolmen maan johtajille.

Elisabeth Rehn on huolissaan kansainvälisen oikeuden ja tuomioistuinten asemasta.

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät ole koskaan olleet ICC:n jäseniä. Suurvaltojen suhde myös ICJ:hin on jännitteinen.

– Tämä kansainvälinen oikeuslaitos koetaan nähtävästi vaaralliseksi.

Länsimaisesta näkökulmasta Venäjää ja Kiinaa on totuttu pitämään kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen horjuttajina. Nyt niitä romuttaa Yhdysvallat.

Elisabeth Rehniä arveluttaa, miten voimakkaasti Suomi on sitonut itsensä Yhdysvaltoihin. Natoon liittymisen yhteydessä annetut vakuuttelut Suomen omasta päätösvallasta eivät ole täysin pitäneet, Rehn arvioi.

– Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) on kuitenkin yrittänyt pitää kansainvälisen oikeuden ja sopimusten puolta. Se on ollut hyvin kiitettävää.

Gaza

Myös Israelissa on seurattu tarkasti Gambian nostamaa Myanmarin kansanmurhakannetta.

Lukuisat asiantuntijat, ihmisoikeusjärjestöt ja YK:n tutkintakomissio katsovat Israelin suorittavan Gazassa kansanmurhaa, jonka tarkoituksena on tehdä palestiinalaisten elämä alueella mahdottomaksi.

Vuonna 2024 Etelä-Afrikka nosti ICJ:ssä kansanmurhakanteen Israelia vastaan. Helena Ranta uskoo, että torstain päätös heijastuu myös Israel-tapauksen ratkaisuun.

– On aika mielenkiintoista, jos ICJ päätyy silloin eri ratkaisuun. Näytöt ovat Gazan kohdalla aika selkeät, hän sanoo.

Myanmarin tavoin myös Israel on perustellut toimiaan terroristijärjestön tuhoamisella.

– Israelin puolustus ICJ:ssä perustuu siihen, että he yrittivät tuhota Hamasin. Mutta Gazassa kuolevat nimenomaan siviilit, Ranta sanoo.

Katja Creutzin mukaan Myanmar-ratkaisu voi tarjota oikeudellista vertailupohjaa myös Israelin tapauksessa.

ICJ ei kuitenkaan ole virallisesti sidottu omiin aiempiin ratkaisuihinsa, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulee välttää, asiantuntija huomauttaa.

– Me, jotka haluamme oikeutta myös Gazalle, ilman muuta pidämme tätä myönteisenä ennakkotapauksena, sanoo Elisabeth Rehn.

– Mutta sitä voi tulkita miten haluaa. He, jotka ovat Gazan ja palestiinalaisten olemassaoloa vastaan, varmasti kieltävät tämän merkityksen tuleville tuomioille.