Työllisyydestä saatiin vihdoin hyviä uutisia, kun Tilastokeskus julkaisi työvoimatutkimuksen tuoreet luvut.
Elokuussa 15–74-vuotiaita työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kun työttömien määrä väheni 5 000:lla.
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Tatu Leskisen mukaan työllisyyden kasvu painottui miehiin.
– Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tiedot talouden kasvusta ja avoimista työpaikoista ovat liittyneet perinteisesti miesvaltaisina pidettyihin aloihin, kuten teollisuuteen ja rakentamiseen, mikä on voinut tuoda miehiä työmarkkinoille, Leskinen sanoi tiedotteessa.
Lue myös Talouselämästä
Duunitorin viestintäjohtajan Aino Salosen mukaan ilmiö näkyy myös työnhakupalvelun aineistossa. Kasvua on useilla perinteisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten teollisuudessa ja teknologiassa, rakentamisessa sekä asennuksen, huollon ja kunnossapidon tehtävissä.
– Datamme on selkeästi linjassa Tilastokeskuksen työllisyyslukujen kanssa, Salonen sanoo.
Elokuussa Duunitorilla julkaistiin noin 23 000 työpaikkailmoitusta. Vaikka kokonaismäärä oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, toimialojen välillä oli suuria eroja.
Teollisuuden ja teknologian työpaikkailmoituksia julkaistiin 13 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Rakennusalalla kasvua oli 11 prosenttia ja asennuksen, huollon ja kunnossapidon tehtävissä 7 prosenttia.
Myös myynnin ja kaupan työpaikkailmoitusten määrä kasvoi 2 prosenttia. Salonen pitää muutosta kiinnostavana, sillä alan ilmoitusmäärät ovat olleet pitkään laskussa.
Kehitys on nähtävissä myös yksittäisissä ammattinimikkeissä. Työpaikkailmoitusten määrä on kasvanut vuodentakaisesta muun muassa koneistajilla, data-asiantuntijoilla ja timpureilla.
Duunitorin palkkavertailun mukaan näiden tehtävien keskipalkat vaihtelevat noin 2 385 eurosta 5 235 euroon kuukaudessa. Palkkatiedot perustuvat koko maan vuoden 2024 palkkatietoihin.
Kymmenen eniten kasvaneen nimikkeen joukossa ovat myös kuntoutuksen lähihoitaja ja kotipalvelutyöntekijä. Isossa kuvassa monilla naisvaltaisilla aloilla kehitys on ollut kuitenkin päinvastaista.
Salosen mukaan työpaikkailmoitusten määrä on vähentynyt esimerkiksi sosiaali- ja hoiva-alalla, terveydenhuollossa, siivouksessa ja henkilöstöalalla. Alakohtaisessa vertailussa ovat mukana suuret alat, joilla julkaistiin elokuussa vähintään tuhat ilmoitusta.
Kasvu ei rajoitu pääkaupunkiseudulle
Työpaikkailmoitusten kasvu on maantieteellisesti laaja-alaista, mutta alueiden välillä on suuria eroja.
Määrällisesti työpaikkailmoitusten määrä kasvoi eniten Uudellamaalla ja Helsingissä, mutta Duunitorin datan perusteella kyse ei ole vain suurten kaupunkien tai pääkaupunkiseudun ilmiöstä.
Suhteellisesti eniten työpaikkailmoituksia julkaistiin maakunnittain tarkasteltuna Kymenlaaksossa. Kaupungeista kärkeen nousivat puolestaan Seinäjoki ja Kouvola.
Kesällä ilmoitusten määrä kääntyi kasvuun
Kokonaisuudessaan Duunitorilla julkaistiin kesä–elokuussa yli 60 000 työpaikkailmoitusta. Määrä oli noin kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kesäkuussa vuosikasvu ylsi jopa yhdeksään prosenttiin.
Vaikka kesällä kehitys oli myönteinen, koko vuoden luvuissa kasvua ei vielä näy. Tammi–elokuussa ilmoituksia julkaistiin noin kolme prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Keväällä ja kesällä nähty kasvu pysähtyi elokuussa.
– Nämä ovat vielä tämmöisiä pieniä lupaavia merkkejä, Salonen sanoo.
Työpaikkailmoitusten kasvu ei välttämättä näy työllisyydessä heti, sillä rekrytointiprosessit vievät tavallisesti aikaa. Kevään ja alkukesän kasvu voi siksi heijastua työllisyyslukuihin viiveellä.
Salonen kuitenkin muistuttaa, ettei työpaikkailmoitusten määrä vastaa suoraan syntyneiden työpaikkojen määrää, sillä yhdellä ilmoituksella voidaan hakea useita työntekijöitä.
Talouskasvu näkyy työmarkkinoilla viiveellä
Tilastokeskuksen mukaan työllisyyden vahvistuminen voi liittyä alkuvuonna nähtyyn talouskasvuun, joka näkyy työmarkkinoilla yleensä viiveellä. Työttömien määrän muutos jäi kuitenkin vielä pieneksi, eikä kehityksen suunnasta voi tehdä yhden kuukauden perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Tilastokeskuksen viimeisimmät toimialakohtaiset työllisyystiedot ovat huhti–kesäkuulta. Niissä kehitys oli vielä osittain päinvastaista kuin Duunitorin tuoreissa rekrytointiluvuissa.
Tilastot eivät ole kuitenkaan suoraan vertailtavissa, sillä Tilastokeskus mittaa, kuinka moni on töissä, kun taas Duunitorin data kertoo työpaikkailmoituksista. Myös tilastointitapa on erilainen: Tilastokeskus luokittelee työllisen päätyön työnantajan toimialan perusteella, kun taas Duunitori luokittelee henkilöstöpalvelujen työpaikkailmoitukset työtehtävien toimialojen alle.
Myös aikajänne on eri, ja tavallisesti käänteet näkyvät ensin rekrytoinneissa ja vasta myöhemmin työllisyydessä. Työllisyyteen vaikuttavat myös esimerkiksi irtisanomiset, lomautukset ja eläköityminen.
”Työttömyyshuippu vaikuttaisi olevan takanapäin”
Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, ettei työmarkkinoiden käänne vielä näy kaikkialla samalla tavalla.
Epävarmuutta tuo hänen mukaansa se, ettei yksityisen sektorin työllisyydessä näy toistaiseksi vahvaa nousua. Lisäksi kasvu on painottunut etenkin osa-aikaisiin työsuhteisiin.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt vähintään yhden tunnin työtä palkkaa tai yrittäjätuloa vastaan. Työllisten määrän kasvu ei siten itsessään kerro, kuinka paljon kokoaikaisia tai vakituisia työpaikkoja on syntynyt.
Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen, vaikka kasvuvauhti on hidastunut. Myös korkeasti koulutettujen työttömyys on yhä nousussa. Buskin mukaan näiden ryhmien tilanne paranee yleensä muuta työmarkkinaa myöhemmin.
Epävarmuuksista huolimatta Busk arvioi, että suunta on nyt muuttunut parempaan.
– Työttömyyshuippu vaikuttaisi olevan takanapäin, ja loppukesän aikana on aidosti nähtävissä myönteinen käänne. Työllisyysaste on kohentunut ja työttömyys alkanut laskea, Busk sanoo tiedotteessa.
