Suomalaiset myyvät tavaroitaan mieluummin kuin lainaavat läheisiltä, selviää Helsingin Pantin tutkimuksesta. Myös säästöjen hyödyntäminen on tilapäisessä rahavajeessa yleisempää kuin lainaaminen.
Tutkimus paljastaa eron Suomen ja Ruotsin välillä: suomalaiset muuttavat omaisuutta rahaksi naapurimaata useammin.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten rahatilannetta sekä siihen liittyviä ajatuksia ja tapoja, joilla arjen yllättäviä menoja ja tilapäistä rahavajetta ratkaistaan. Toukokuussa 2026 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista ja yli tuhat ruotsalaista. Vastaajat olivat 18–65-vuotiaita.
Säästöt ja omaisuus
Rahapulan iskiessä suomalaiset turvautuvat useimmiten omiin säästöihinsä tai muuttavat omaisuuttaan rahaksi.
Yli puolet eli noin 53 prosenttia suomalaisista kertoo käyttäneensä säästöjään arjen menojen kattamiseen viimeisen vuoden aikana. Lisäksi 42 prosenttia on myynyt tavaroitaan. Vain 27 prosenttia kertoo lainanneensa rahaa ystäviltä tai sukulaisilta.
Myös pienituloisimmat suomalaiset pyrkivät ensisijaisesti ratkaisemaan rahahaasteita omin keinoin. Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista 42 prosenttia kertoo käyttäneensä säästöjään ja 38 prosenttia siirtäneensä laskujen maksua myöhemmäksi.
Pienituloisimpien ryhmässä läheisten apuun kuitenkin turvaudutaan useammin: 42 prosenttia kertoo lainanneensa rahaa ystäviltä tai sukulaisilta.
Suomalaiset muuttavat omaisuutta rahaksi Ruotsia useammin. Ruotsissa vain 19 prosenttia on myynyt tavaroitaan rahapulassa. Säästöjen käyttäminen on kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä.
42 prosenttia huolissaan
Tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes suomalaisista kokee taloudellisen tilanteensa hyväksi. Suomalaisista 42 prosenttia kertoo olevansa huolissaan omasta taloudellisesta tilanteestaan lähitulevaisuudessa.
Nuoret aikuiset kokevat taloudellisen tilanteensa hyväksi useammin kuin vanhemmat. Lähes puolet 18–34-vuotiaista arvioi tilanteensa hyväksi, kun taas yli 55-vuotiaista näin kokee vain noin joka viides.
Vanhemmat suomalaiset ovat myös nuoria useammin huolissaan omasta taloudellisesta tilanteestaan lähitulevaisuudessa.
