Ilmastonmuutos ja entistä tukalammat kesähelteet Euroopan perinteisissä turistikohteissa ovat saaneet monet turistit etsimään viileämpiä matkustusvaihtoehtoja. Muutaman vuoden ajan puhuttaneesta trendistä on alettu käyttää termiä ”coolcation”, viilennysloma.
Matkailua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkinut ihmismaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta sanoo, että matkailu Etelä-Euroopan maista etenkin Pohjois-Norjaan ja -Ruotsiin on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana merkittävästi.
– Lentovaraukset kesäajalle ovat kasvaneet merkittävästi etenkin Espanjasta, Ranskasta ja Italiasta, Saarinen sanoo.
– Toki ne prosentit kasvavat aika nopeasti, kun lähdetään pienestä liikkeelle.
Trendi näkyy etenkin Norjassa ja Ruotsissa, joiden matkailun edistämiskeskukset ovat ottaneet ”coolcationit” osaksi markkinointiaan. Suomessa Levi mainostaa itseään ”täydellisenä pakopaikkana helleaaltoja vastaan”.
Suomessa matkailu kasvoi viime vuonna eniten OECD-maista, kaiken kaikkiaan 16,5 prosenttia. OECD:n tilastoissa mitataan majoituksia rekisteröidyissä majoitusliikkeissä, eli Airbnb:n kaltaista lyhytvuokrausta ei siihen lasketa. Coolcation-trendin vaikutusta lukuihin on kuitenkin vaikea arvioida.
Visit Finland on povannut turismin voimakasta kasvua. Suomi listataan usein Norjan vuonojen ohella yhdeksi parhaista coolcation-kohteista, ja matkustussovellus Polarsteps arvioi Suomen Euroopan toiseksi parhaaksi paikaksi paeta kuumuutta.
Toki ilmastonmuutoksen puskemaa kasvua on odotettu jo pitkään. Saarinen viittaa esimerkiksi Deutche Bankin vuonna 2008 julkaisemaan raporttiin, jossa Pohjois-Euroopan turismin ennustetaan kuumenevan Välimeren kustannuksella.
– Ilmastonmuutos rakentaa uusiksi matkailualan järjestelmää ja sesonkeja, Saarinen summaa.
Haasteet
Kasvavat turistimassat ovat ehtineet jo aiheuttaa ongelmia Norjassa. Suomessa etenkin Rovaniemellä on valitettu turismin kestämättömästä kasvusta. Saarisen mukaan ainakin toistaiseksi liikaturismin sijasta Suomessa kärsitään monilla alueilla lähinnä turismin puutteesta.
– Turismi ei ole ympärivuotista kaikissa paikoissa, ja siksi on myös vaikea työllistää ihmisiä ympärivuotisesti. Kyllä kasvuvaraa on, kun hallitusti tehdään.
Turismin kasvun aiheuttamiin mahdollisiin ongelmiin kannattaa Saarisen mukaan varautua ennakoivasti. Kapasiteetin kannalta hän nostaa esille esimerkiksi tunteita herättäneen keskustelun loma-aikojen siirtämisestä, sillä palvelutarjonta pitäisi pystyä pitämään yllä myös elo-syyskuussa, kun suurin osa Keski-Euroopasta lomailee.
Liikaturismi on herättänyt raivoa etenkin Pariisin, Amsterdamin ja Barcelonan kaltaisissa suurkaupungeissa, joissa asumiskustannukset ovat nousseet paikallisten näkökulmasta kestämättömille tasoille. Saarinen painottaakin, että ongelman syy on usein sääntelyn puute Airbnb:n kaltaisille alustayrityksille.
– Hyvin harvassa paikassa maailmassa on liikamatkailua, joka perustuisi hotellikapasiteettiin, Saarinen sanoo.
Eettiset kysymykset
Matkailu voi olla merkittävä talouskasvun lähde, mutta mitä ajatella, jos syy kasvuun ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat hirmuhelteet, jotka ovat muuttamassa Etelä- ja Keski-Euroopan kesät sietämättömän kuumiksi?
Saarisen mukaan coolcation-trendin kohdalla on hyvä pohtia matkailuun ja sen mainontaan liittyviä eettisiä kysymyksiä.
– Onko se reilua pyrkiä hyödyntämään ainakaan kovin aggressiivisesti sitä toisten hätää, johon me myötävaikutamme täällä Suomessa? Suomalaisten ekologinen jalanjälki ja hiilijalanjälki ovat yksiä maailman suurimpia henkilöä kohti.
Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta haastavin kysymys liittyy lentomatkustamiseen. Suomeen tullaan lentokoneella, eikä Saarinen usko, että lentomatkailussa siirrytään uusiutuviin polttoaineisiin vielä lähivuosikymmeninä. Se on ilmastokriisin edetessä kestämättömän pitkä aika.
– Sitä ei saada hillittyä ainakaan markkinalähtöisesti, eli matkustajat tai yritykset eivät ole kovin halukkaita vähentämään matkailua, vaan kyllä se vaatii jotain sääntelyä, Saarinen sanoo.
– Se on sitten toinen asia, tuleeko se verona, vai hoitavatko Hormuzinsalmen kaltaisten kriisien aiheuttamat hinnannousut sen asian.
