Tunturi joutui synkälle listalle
Perinteikäs pyörävalmistaja Tunturi liittyi tunnettujen konkurssiin menneiden suomalaisyritysten listalle.
Torstaina uutisoitiin myös perinteikkään kylpyhuonekalusteita valmistavan Temal Oy:n konkurssista.
Muita konkurssiin viimeisen kahden vuoden aikana menneitä tunnettuja yrityksiä ovat olleet muun muassa Puuha Group, Löytötex, Voglia, Askoja ja Sotkia pyörittänyt Indoor Group, Sinuhe, Ähtärin eläinpuisto, Papu Desing, Heidi’s Bier Bar, LP Lakkapää, Naughty Brgr, RTV ja Plantagen.
Myös muun muassa tekstiiliyhtiö Finlaysonin, vaateyhtiö Makian ja sisustus- ja tekstiilialan yritys Vallila Interiorin emoyhtiö Manna & Co ajautui konkurssiin huhtikuussa 2025. Vanhat omistajat kuitenkin ostivat yritykset konkurssipesästä.
Kauppalehden analyytikko Ari Rajala näkee, että tunnettujen yritysten konkurssiaallosta ei varsinaisesti ole kyse. Kauppalehti ja Iltalehti kuuluvat samaan Alma Media -konserniin.
– Nyt isoja ruumiita on tullut aika vähän, jos verrataan vaikka 1990-lukuun, jolloin meni isoja yhtiöitä konkurssiin.
– Siinä mielessä nyt on vähän erilaista, vaikka konkurssien määrät on lukumääräisesti paljon suurempia kuin silloin, Rajala kertoo.
1990-luvulla konkurssiin ajautuivat muun muassa suuri rakennusliike Haka ja teollisuusyhtiö Tampella.
Konkurssin ennusmerkit
Tunturin tapauksessa yhtiön tilikauden tulos oli raskaasti tappiollinen vuodesta 2023 alkaen ja tappioiden määrät kasvoivat vuosi vuodelta. Yhtiön omavaraisuusaste oli vuoden 2025 lopussa vain 13 prosenttia eli hyvin heikko.
Käytännössä Tunturi ajautui noin vuoden 2022 tienoilla kierteeseen, joka johti konkurssiin.
Rajala painottaa yleisellä tasolla, että konkurssit eivät käytännössä koskaan tapahdu yllättäen.
– Konkurssin oireet ovat nähtävissä yhtiöiden tilinpäätöksissä jo paria vuotta ennen varsinaista konkurssia. Yleensä liikevaihdon kasvu pysähtyy, ja yhtiö ei sitä myöten pysty sopeuttamaan kulurakennettaan.
– Sitten tulokset heikkenevät ja heikentynyttä tulosta ja tulovirtaa aletaan paikata velalla, että pysytään pystyssä, Rajala kertoo.
Velkakierteeseen joutuneesta yhtiöstä voi tulla Rajalan mukaan sellainen, ettei saa enää pankista lainaa, jolloin se joutuu turvautumaan ostovelkoihin. Kun mistään ei saa enää lainaa, tulee likviditeettikriisi ja sitten konkurssi.
Kuolemanlaakso
Rajalan viime vuonna tekemän selvityksen perusteella joka kolmas konkurssiin ajautunut yritys oli toiminut alle viisi vuotta. Lopettaneista yrityksistä alle viisivuotiaita oli lähes puolet.
– Yleensä puhutaan, että ensimmäiset viisi vuotta on kuolemanlaakso. Kun pääsee sen yli, liiketoiminta on vakiintunut ja sitä kautta asiakaskunta on vakiintunut.
– Ehkä pääomapuskurit ovat kasvaneet ja on saanut aikaiseksi jatkuvaa liiketoimintaa. Mutta jos kuolemanlaaksossa konkurssi voi tulla hyvinkin nopeasti, Rajala kertoo.
Tunturin tapauksessa kuolemanlaaksosta ei ollut tietoakaan, sillä polkupyörien valmistus alkoi jo yli sata vuotta sitten, vuonna 1922.
– Pitkäaikaisilla, vakiintuneilla yrityksillä konkurssi näkyy enemmänkin niin, että se on hiljaista hiipumista ja prosessi kestää vähän kauemmin. Niissä ovat kuitenkin rahoittajat useasti mukana, kun on pitkäaikaista liiketoimintaa. He pystyvät jossain määrin tukemaan yhtiötä tiettyyn pisteeseen asti.
Tunnettu brändikään ei välttämättä suojaa tunnettua yritystä turmiolta.
– Aina on mahdollisuus, että tunnettu brändi voidaan myydä konkurssipesästä. Useasti konkurssiyrityksessä ei ole oikeasti mitään arvokasta realisoitavaa, Rajala kertoo.