Tutkijat suuttuivat Wille Rydmanille – Katso tästä, miten sakset viuhuivat: "Miten Rydman voi?"

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) päätti myöntää vain puolet sosiaalityön tutkimukselle varatusta rahoituksesta, vaikka sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittivät koko budjetin käyttämistä. Tutkijat ovat pettyneitä päätökseen ja harkitsevat oikaisupyynnön tekemistä.

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipellon tutkimus oli yksi jyrän alle jääneistä.

– Aika kova itseluottamus täytyy olla, kun ylittää omasta mielestään professoreiden ja dosenttien arviointikyvyn, Kivipelto sanoo Rydmanin toiminnasta.

Tuore päätös tuli Kivipellolle yllätyksenä. Valinnoissa painottuivat etenkin lastensuojeluun sekä lasten ja nuorten tukemiseen liittyvät tutkimukset.

– Kertoo myös Rydmanin ajattelumaailmasta, professori pohtii.

Budjetissa hankkeille oli varattu 8 miljoonaa euroa. Rydman päätti jakaa rahoitusta lopulta noin 4 miljoonan edestä. Virkamiehet esittivät rahoituksen myöntämistä yhteensä 18 tutkimushankkeelle. Näistä yhdeksän jäi Rydmanin leikkurissa ilman rahoitusta.

Rydman perusteli päätöstään valtiotalouden tilalla. Ministeri kertoi säästävänsä veronmaksajien rahoja aina tilaisuuden tullen.

– Leikataan nyt ensi alkuun puolet rahoituksesta pois ja katsotaan sitten jatkoa, Rydman ilmoitti viestipalvelu X:ssä.

”Poikkeuksellista toimintaa”

Hakuprosessin aikana lastensuojeluhankkeita ei painotettu erikseen. Rahoitus on tarkoitettu laajemmin sosiaalityön tutkimushankkeille.

Kivipelto pitää Rydmanin toimintaa poikkeuksellisena etenkin sen takia, ettei ministeri ole aiemmin puuttunut arviointiryhmän esityksiin.

– Jäin miettimään, että mitä pääministeri ajattelee, kun Rydman menee hänen ohi tekemään omia linjauksiaan, Kivipelto jyrähtää.

– Orpon pitäisi puuttua tähän ja viheltää peli poikki. Tällaista ei voi yhden henkilön toimesta tehdä, hän jatkaa.

Rydman arvioi ilmoituksessaan, ettei sosiaali- ja terveysministeriön tulisi rahoittaa lainkaan yliopistotutkimusta.

– Se oli aika yllättävä veto, mutta eihän tässä tilanteessa enää ylläty oikeastaan mistään, professori summaa tunnelmansa.

Kivipelto kertoo aikovansa tehdä asiasta oikaisuvaatimuksen.

Ei perusteluja kielteiselle päätökselle

Turun yliopiston professori Kirsi Günther sai kielteisen rahoituspäätöksen STM:ltä tiistaina. Günther ei tiennyt, kuinka lähellä rahoitusta hän olikaan.

Vasta Rydmanin eilisen ulostulon ansiosta professori sai tietää, että rahoitusta olisikin ollut tulossa. Hän sai kuulla asiasta toimittajan lähettämästä sähköpostista.

– Voit kuvitella sitä tunnetta, Günther hämmästelee.

Kielteisessä päätöksessä ei ollut tarkempia perusteluja.

– Perusteltiin vain yleistä linjaa, millä päätöksiä on muka tehty ja että hakemukseni ei täytä näitä, professori ihmettelee.

Heti kartalle päästyään Günther teki oikaisuvaatimuksen STM:lle.

– Ajattelen, että tässä on jollakin viisin rikottu hyvän hallinnon periaatteita, hän pohtii.

– Hallintomenettely ei ole toteutunut. Mielestäni menettelytapaa pitäisi tarkastella ja siihen pitäisi puuttua ihan oikeuden näkökulmasta, Günther avaa.

LUE MYÖS

Avustettavaksi esitetyt tutkimukset, jotka Rydman jätti ilman rahoitusta

Professori kuvailee arviointilautakunnan raatia hyvin ansioituneeksi.

– Miten Rydman voi asettua yli tieteellisen arviointimenettelyn ja arvioida omilla kriteereillään tutkimusten paremmuusjärjestystä? hän ihmettelee.

Güntherin mielestä rahoituksen leikkaaminen ajaa sosiaalityön tutkimusta alas.

– En tiedä miksi sitä ei nähdä tärkeäksi. Kyllä tämä on aika iso asia meille, hän toteaa.

Kaikki rahoitushakemukset vertaisarvioidaan. Hakumenettelyssä akateemiset arvioijat ja ministeriön virkamiehet pisteyttävät hakemukset. He arvioivat muun muassa tutkimuksen tieteellistä tasoa ja tutkimuksen tuomaa käytännön hyötyä sosiaalityön alalle. Lopulta ministeriön virkamiehet esittävät ministerille, mille tutkimuksille rahoitus tulisi pisteytyksen perusteella myöntää.

”Surullista”

Myös sosiaalioikeuden tutkijan Laura Kalliomaa-Puhan tutkimus jäi ilman sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta. Hän toimii professorina Tampereen yliopistossa.

Kalliomaa-Puha aikoo selvittää muiden tutkijoiden kanssa, voiko asiasta tehdä jonkinlaisen oikaisupyynnön ministeriölle. Toistaiseksi on hänen mukaansa vaikea sanoa, onko prosessissa tapahtunut virhe.

– Täytyy vähän selvitellä vielä, että onko tässä menettelyssä ollut jotain juridisesti ongelmallista vai ei. Mutta tietysti olemme hämmentyneitä ja surullisia, Kalliomaa-Puha sanoo.

Suurin osa rahoituksen saaneista tutkimuksista keskittyivät lastensuojeluun. Tutkijoiden keskuudessa on pohdittu sitä, ovatko hakukriteerit muuttuneet kesken prosessin, sillä sosiaali- ja terveysministeriö ei kertonut hakuvaiheessa lastensuojelututkimuksen painotuksesta.

– Se mikä tässä hämmentää on tietysti ennen kaikkea vertaisarvioinnin ohittaminen. Se on varmaan enemmän arkipäivää, että virkamiehet esittelevät ja sitten päättävät. Tässä on ollut omanlaisensa menettely.

Kalliomaa-Puhan käsityksen mukaan hänen tutkimushankkeensa oli saanut haussa hyvät pisteet, eikä pisteytys ole siten juurikaan vaikuttanut ministerin arvioon tutkimuksen hyödyllisyydestä.

Tutkijat toivovat alkuperäiseen suunnitelmaan palaamista, jotta useampi tutkimushanke voisi saada ministeriöltä rahoitusta. Kalliomaa-Puhan mukaan sosiaalityön tutkimus olisi erityisen hyödyllistä nyt, kun hyvinvointialueilla haetaan uusia käytäntöjä ja toivotaan taloudellisia säästöjä.

– Me ajattelemme, että tutkittu tieto on väylä siihen, Kalliomaa-Puha sanoo.

Kalliomaa-Puha mainitsee kuuluvansa Tampereen yliopiston Sarjis-tutkimusryhmään, joka on ollut perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perustan tutkimusten mustalla listalla. Suomen Perustan vuonna 2025 julkaisemassa kohupamfletissa listataan verovaroin rahoitettuja tutkimushankkeita, jotka luokitellaan ”huuhaaksi”.