Talous

Tutkimus Suomesta: Näin autoilijaa vedätetään bensapumpulla

Tutkimus Suomesta: Näin autoilijaa vedätetään bensapumpulla

Kansalaisten arkikokemus on vuosikymmenet ollut se, että bensiinin ja dieselin hinta reagoi nopeammin kustannusten nousuihin kuin laskuihin.

Nyt asiasta on uutta tutkittua tietoa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n analyysin perusteella bensiinin hinta reagoi nopeammin kustannusten nousuihin kuin laskuihin.

Viikon kuluttua bensiinin raaka-aineen hinnan noususta näkyy pumppuhinnassa noususta noin kolme neljäsosaa (73 %), mutta laskusta pumppuhintoihin päätyy alle puolet (42 %). Dieselin vastaavat prosentit ovat 71 ja 42.

KKV:n pääekonomistin Olli Kauppin analyysi kertoo, että ilmiö vaikuttaa vielä kuukaudenkin päästä, mutta ero tasoittuu nopeasti. Kuukaudessa luvut ovat sekä bensiinissä että dieselissä 93 ja 84 prosenttia. Kahdessa kuukaudessa lähes koko muutos on siirtynyt kumpaankin suuntaan.

Bensiinin tulos on Kaupin mukaan tilastollisesti merkitsevä ja säilyy, kun mallin rakennetta muutetaan. Dieselin luvut ovat lähes samat, mutta ne ovat epätarkempia, eikä ero nousujen ja laskujen välillä ole kaikissa malleissa tilastollisesti merkitsevä.

– Kuluttajat kärsivät, koska hinnannousut välittyvät hintoihin laskuja nopeammin. Tappion kokonaissuuruus riippuu siitä, kuinka paljon raaka-aineen hinta vaihtelee. Kun öljyn hinnassa on paljon vaihtelua, kuten vuonna 2026, kuluttajien haitta on suurempi, Kauppi kirjoittaa.

Raketit ja höyhenet -ilmiö

Kauppi muistuttaa, että julkisuudessa edellä kuvattu raketit ja höyhenet -ilmiö liitetään usein jakeluasemien hinnoitteluun.

– Raakaöljymarkkinan ja jakeluasemien välissä on kuitenkin monta toimitusketjun porrasta, jotka kaikki vaikuttavat kuluttajan maksamaan hintaan. Raketit ja höyhenet voivat siten syntyä myös jalostamo- tai tukkuportaalla. Se, minkä vaiheen epäsymmetriaa analyysissä mitataan, riippuu siitä, mihin hintaan pumppuhintaa verrataan, Kauppi kirjoittaa.

KKV valitsi pumppuhintojen vertailuhinnaksi raakaöljyn sijasta polttoaineiden fossiilisen osan maailmanmarkkinahinnan.

– Se on lähempänä sitä, mitä valmis polttoaine maksaa, koska se sisältää myös öljynjalostuksen kustannuksen ja marginaalin. Selvyyden vuoksi alla puhutaan raakaöljyn hinnan sijasta bensiinin ja dieselin raaka-aineen kustannuksesta. Analyysi mittaa siis epäsymmetriaa jalostuksen jälkeisissä vaiheissa eli tukku- ja vähittäiskaupassa, Kauppi avaa.

Vähittäishintana KKV käytti ketjuasemien myyntimäärillä painotettua arvonlisäverotonta päivähintaa. Tarkastelujakso ulottui maaliskuusta 2021 lokakuuhun 2025. Aineisto ei siis sisällä Iranin sodan vaikutusta hintakehitykseen. Aineisto kattaa kuitenkin vuoden 2022 energiakriisin, jolloin hinnat olivat myös poikkeuksellisen korkealla. Tarkastelujaksolle sijoittuu myös muutama merkittävä muutos polttoaineiden verotuksessa ja jakeluvelvoitteessa. Nämä muutokset huomioitiin analyysissä erikseen.

Taustalla markkinavoima

Empiirinen tutkimus viittaa Kaupin mukaan siihen, että ilmiö on voimakkaampi markkinoilla, joilla yrityksillä on enemmän markkinavoimaa ja joilla kolluusion voidaan ajatella olevan todennäköisempää.

Hiljaisessa kolluusiossa yritykset oppivat Kaupin mukaan sovittamaan yhteen hinnoittelunsa tavalla, joka muistuttaa kartellin hinnoittelua. Pelkkä toisten hinnoitteluun sopeutuminen ei ole lähtökohtaisesti kilpailulain kieltämää, kun yritykset eivät sovi hinnoista tai ole muuten yhteydessä toisiinsa, vaan kukin reagoi itsenäisesti kilpailijoiden havaittuun käytökseen.

Markkinavoima voi kuitenkin voimistaa ilmiötä ilman, että kyse on hiljaisesta kolluusiosta. Ilmiö on myös yleinen muilla, vähemmän keskittyneillä toimialoilla. Kolluusio on siis mahdollinen selitys ilmiölle, mutta ilmiön havaitsemista ei voi pitää yksinään osoituksena kolluusiosta.

Olet saattanut jäädä paitsi