Tyrmistys leviää – Näin Purra reagoi opposition väitteisiin

Alijäämätavoitteensa saavuttaakseen hallituksen on sanottu tehneen 10 miljardilla eurolla sopeutusta ja myöhemmin on puhuttu 6,5 miljardin euron summasta.

Ilmassa on jälleen ollut poliittista hämmennystä siitä, mikä on totuus sopeutuksen oikeasta määrästä.

Asia nousi myös tiistaina täysistunnossa esiin, kun käsittelyssä oli hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi.

Kummastelun taustalla on se, että valtiovarainministeriö on tuoreessa viimekuisessa lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle todennut, että vaalikauden loppuun mennessä hallitus on sopeuttanut taloutta todellisuudessa 2,8 miljardilla tai 4 miljardilla eurolla tarkastelukriteereistä riippuen.

Iltalehti on kertonut asiasta tässä jutussa.

– Orpo-Purran hallituksen nettosopeutussummasta ei ota Erkkikään selvää. Eri dokumenteissa on eri luvut, ja kokonaisuus on hähmäinen. Viime viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt? vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ihmetteli hiljattain X:ssä.

”Pitäisikö meidän nyt pikku hiljaa...”

Oppositio tarttui tiistain eduskuntakeskustelussa lukujen sekamelskaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi jo omassa lisätalousarvion esittelypuheenvuorossaan, että hallitus on sopeuttanut taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla.

Asiaan tarttui SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

– Jäin pohtimaan, että tässä kun on nyt kolme vuotta tätä keskustelua käyty, niin pitäisikö meidän nyt pikku hiljaa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on se luku, jota ihan yhteisesti tässä salissa käyttäisimme, kun puhumme niistä toimenpiteistä, joilla hallitus on julkista taloutta vahvistanut, Räsänen sanoi.

– Tässä salissahan on käytetty 10:tä miljardia monesti, valtiovarainministeri käytti omassa puheessaan 6,5:tä miljardia, valtiovarainministeriö on tänä keväänä käyttänyt 4:ää miljardia ja viimeisimpänä 2,8:aa miljardia, eli kaikkien niiden hallituksen päätösten, kun katsotaan yhteisvaikutukset, julkista taloutta vahvistava vaikutus vuoden 27 tasossa on 2,8 miljardia euroa, ei siis 10:tä miljardia, 6,5:tä miljardia, 4:ää miljardia, vaan 2,8 miljardia euroa, hän jatkoi.

”Se on brutto!”

Purra vastasi tiukasti oppositioedustajien puheisiin. Räsästä hän syytti siitä, ettei tämä ymmärtäisi brutto- ja nettosopeutuksen eroa.

– Te kysyitte, mihin tämä 6,5 miljardia nyt viittaa. No, muun muassa valtioneuvoston yleisistunnossa 21.5. mainitaan valtioneuvoston selonteossa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Ensimmäisellä sivulla lukee: ”Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardilla eurolla.” Purra sanoi.

– Sama luku löytyy julkisen talouden suunnitelmasta, johon itsekin viittasitte. Sieltä löytyy suora sitaatti: ”Hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuudesta noin 5 miljardia euroa muodostuu vuoden 2027 tasolla julkisen talouden menoja sopeuttavista toimista ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimenpiteistä”, valtiovarainministeri jatkoi.

Taustalla kuuluivat opposition välihuudot, keskustasta ja SDP:n Räsäseltä siitä, että Purra puhuu bruttoluvuista.

– Se on brutto!

Purra kuittasikin tämän.

– Ja juuri tähän minä viittasin, että teille ei tunnu olevan selvää, mikä on brutto- ja nettosopeutuksen ero, Purra näki.

Rähinää jo viime talvena

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoi, että tosiasia on se, että nettosopeutus jää murto-osaan siitä, mitä hallitus tavoitteli.

– Se on kyllä hallitukselta suuri epäonnistuminen ja kaikkien suomalaisten yhteinen murhe. Velkaantuminen siis jatkuu rajuna.

Purra sanoi Kallille, että ensin tämä arvostelee sitä, että nettosopeutuksen määrä jää liian pieneksi ja sen jälkeen luettelee uusia toimia, joihin hallituksen pitäisi laittaa uutta rahaa. Se tarkoittaisi Purran mukaan sitä, että nettosopeutuksen määrä koko ajan pienenisi.

– Vastaavasti, kun te ette pysty kertomaan yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte tässä lisätalousarviossa, tuo kritiikkinne ei yksinkertaisesti vain kanna. Tiedän, että oppositio vastustaa meidän veronkevennyksiä ja ehkä joitain muitakin kasvutoimia, mutta siinä taitavat olla enemmänkin ideologiset erot meidän välillämme, Purra sanoi.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi huomauttelikin Purralle veronalennusten vähentävän nettosopeutusta. Oppositiosta on arvosteltu muun muassa yhteisöveroalea.

Orpon hallitusohjelman mukaan julkisen talouden menoja sopeutetaan hallituksen päätöksin nettomääräisesti noin 4 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.

Hallituksen sopeutuksen määrästä taitettiin viimeksi peistä talvella, kun valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi tuolloin, että 10 miljardin sopeutuspäätösten vaikutus on jäänyt vain 3,5 miljardiin.