Eduskunta hyväksyi hankintalain uudistuksen Suomessa kesäkuussa, mutta uusi EU-asetus uhkaa viedä uudistukselta koko pohjan pois.
Iltalehti kertoi asiasta keskiviikkona.
EU:ssa yhdistetään julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä yhdeksi lainsäädännöksi. Asiasta säädettäisiin todennäköisesti asetuksella suoraan EU-tasolta.
EU:n toiminta yllätti hallituksen. Työministeri Matias Marttinen myönsi keskiviikkona Iltalehdelle, että julkisuuteen tulleet tiedot ovat huolestuttavia.
Hallituksen pyrkimys oli viedä hankintoja enemmän markkinoille, mutta nyt esimerkiksi hallituksen tuoreeltaan lakiin säätämä inhouse-yhtiön 10 prosentin minimiomistusraja poistuisi EU-asetuksen tämän hetken version seurauksena. Julkisten yhtiöiden ulosmyyntiraja voisi nousta viidestä prosentista 20 prosenttiin.
– Kyllä se tarkoittaisi sitä, että suomalaisen pk-yrittäjän leipää syötäisiin aika paljon pois, Marttinen kommentoi keskiviikkona Iltalehdelle julkisuudessa olleita tietoja EU-asetuksesta.
”Tämä ei ole vain opposition arvio”
SDP:n kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Lotta Hamari kuittailee torstain tiedotteessaan hallitukselle.
– Hallitus ajoi jääräpäisesti viime keväänä eduskunnassa hankintalain uudistuksen läpi lukuisista asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Nyt laki uhkaa tulevan EU-sääntelyn myötä vesittyä. EU-sääntelyn eteneminen ei tullut millään tavalla yllätyksenä. Valmistelu oli tiedossa jo kansallista lakia säädettäessä, ja juuri siksi SDP vaati, ettei Suomessa pidä kiirehtiä tekemään ratkaisuja, jotka voivat pian olla ristiriidassa EU-tason sääntelyn kanssa, Hamari sanoo tiedotteessaan.
Kun hallitus perusteli uudistusta kilpailun lisäämisellä ja sen tuomilla säästöillä, Hamarin ja SDP:n kannan mukaan uudistus rikkoo hyviä ja toimivia käytäntöjä kunnissa ja hyvinvointialueilla, vaikeuttaa palveluiden järjestämistä sekä uhkaa aiheuttaa julkiselle sektorille jo valmiiksi tiukassa taloustilanteessa lisäkustannuksia.
– Tämä ei ole vain opposition arvio. Asiantuntijalausunnoista on luettavissa, että iso osa lausunnonantajista suhtautui kriittisesti esitykseen tässä muodossa. Erityisesti 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta ja sidosyksiköiden matalaa ulosmyyntirajaa pidettiin ongelmallisina. Uudistuksen arvioitiin lisäävän julkisen sektorin kustannuksia. Näitä varoituksia hallitus ei halunnut kuulla, Hamari sanoo.
– Tässä kävi juuri niin kuin keväällä varoitimme. Hallituksella ei ollut mitään pakkoa kiirehtiä kansallisen lain kanssa, vaan olisi ollut perusteltua odottaa jo tiedossa ollutta EU-valmistelua. Sen sijaan hallitus päätti väkisin viedä oman mallinsa läpi. Nyt EU-sääntely on viemässä lakia takaisin järkevämpään suuntaan, hän jatkaa tiedotteessaan.
Muistutus EK:sta: Asia ei etene ilman kompromisseja
Oppositio ottaa nyt iloa irti vallitsevasta tilanteesta. Marttinen kuitenkin muistutti eilen Iltalehdelle, että nyt Suomi pyrkii vaikuttamaan EU:ssa, että asetusuudistus ei menisi läpi. Aikaa on.
Marttinen painottaa, että komission lähtökohtana on ollut lisätä kilpailua.
– Jos on niin, että ehdotus vähentää kilpailua, kyllä siinä on aika vahvat argumentit käyd�ä keskustelua, työministeri uskoo.
Johtava asiantuntija Sanni Bertell EK:sta kirjoitti eilen blogissaan, että EU:n hankintauudistus ei vielä vuosiin valmis.
– Jo nyt luonnos sisältää mekanismeja kansalliseen joustoon eli asetuskaan ei ole tarkoitettu täysin jäykäksi. Lisäksi jo aiemmin keväällä 17 jäsenvaltiota ilmoitti vastustavansa asetusta ja haluavansa direktiivin. Asia ei siis etene ilman kompromisseja, hän sanoo.
Bertell muistuttaa, että neuvotteluissa jäsenvaltiot hakevat kansallista liikkumavaraa itselleen tärkeissä kysymyksissä ja tässä poliittisessa tilanteessa liikkumavaraa varmasti tulee.
Mutta mihin suuntaan asiaa aikanaan neuvotellaan? Tällä hetkellä SDP on vahvassa gallup-johdossa ja nykyasetelmilla tarjolla tulevaksi pääministeripuolueeksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on luvannut perua hankintalain uudistuksen.
– Lindtmanin matikka pettää aika pahasti. Hän on tainnut puhua hankintalain perumisesta säästötoimena. Sehän on ihan puppua, Marttinen sanoi eilen Iltalehdelle.
Hän uskoo hallituksen tuoreen hankintalain tuovan pysyvää säästöä vuosien kuluessa.
