Tyrmäys karmeille Kalevan kisoille

Aikansa elänyt museotuote, joka ei merkittäviltä osin täytä huippu-urheilun vaatimuksia.

Niin voisi luonnehtia yleisurheilun Kalevan kisoja.

Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare ilmoittaa, että tapahtumaa pitäisi muuttaa radikaalisti.

– Vaikka Suomen kymmenen parhaan mieskeihäänheittäjän keskiarvotulos olisi 85 metriä, ei ole mitään j�ärkeä järjestää karsintoja Kalevan kisoissa. Keihäänheitto tuhotaan myös suurkisoissa sillä, että karsinta ja finaali ovat perättäisinä päivinä, Bryggare kommentoi.

– Keihäänheiton kokonaisrasitus on raju. Ei keppiä voi läiskiä perättäisinä päivinä, hän lisää.

Asiantuntija perustelee näkemystään merkittävällä loukkaantumisriskillä.

– Korkeushyppy, keihäänheitto, kolmiloikka, pituushyppy ja tietyllä varauksella seiväshyppy – näissä lajeissa ei rasituksen vuoksi saisi missään tapauksessa olla karsintoja kansallisissa mestaruuskilpailuissa. Karsinnat eivät palvele yhtään.

Heikossa hapessa

Miesten keihäänheitto on Suomen yleisurheiluhistorian menestyksekkäin laji. Kalevan kisojen karsinnat ovat osittain peräisin aikakaudelta, kun maassa oli vuosittain lukuisia arvokilpailutason heittäjiä.

Kaksikymmentä vuotta sitten yksi mies heitti yli 90 ja kuusi muuta yli 80 metriä. Suomen kahdenneksitoista parhaan miehen tulos kaudella 2006 oli 76,24 ja 20:ksi parhaan 72,67 metriä.

Kolmekymmentä vuotta sitten kaudella 1996 yhdeksän karjua kiskaisi yli 80 metriä, 12:sta parhaan tulos oli 77,64 ja 20:ksi parhaan 75,08 metriä.

Kaudella 2026 kotimaan kärkitulos on 82,71 metriä ja yhteensä neljä miestä on puhkaissut 80 metriä. Kotimaan tilastoissa sijalla 12 olevan heittäjän kauden kärkitulos on 73,68 ja sijalla 20 olevan miehen tulos 69,00 metriä.

Kalevan kisojen karsinnoissa Jyväskylässä on lauantaina mukana 18 heittäjää. Finaaliin pääsee kymmenen parasta.

– Pyörivissä heittolajeissa eli kuulassa, kiekossa ja moukarissa, ei ole sellaista perustetta, että karsintakilpailu harjoittaa paikat. Mutta Suomen kollektiivinen taso on karmea.

Asiantuntijan mielestä kenttälajeissa Kalevan kisoissa pitäisi olla 12 parhaan suorat loppukilpailut.

– Kauden kymmenen parasta tulosten mukaan suoraan sisään ja kaksi muuta paikkaa harkinnan perusteella, Bryggare linjaa ja viittaa esimerkiksi loukkaantumisen jälkeen palaavalle urheilijalle annettavaan villiin korttiin.

Karsintakilpailut Bryggare säilyttäisi pikajuoksuissa 100–400 metrille.

Heti ulos

Yhdeksän tonnia hölkätään ja viimeinen 1 000 metriä juostaan.

Sellaista se on viime vuosina ollut Kalevan kisojen 10 000 metrillä.

– Ei Suomessa riitä kestävyysjuoksuarsenaali 5 000 ja 10 000 metrille. Ei samojen Kalevan kisojen aikana voi juosta maksimia vitosella ja kympillä. Edes Lasse Virén ei vuonna 1972 Kalevan kisoissa juossut kumpaakaan matkaa, vaan 1 500 metriä.

Kymppitonni pitäisi tiputtaa pois Kalevan kisojen ohjelmasta.

– SM-kymppi toukokuulle. Mukana voisi olla aika laaja kirjo urheilijoita esimerkiksi estejuoksijoista mailereihin.

Kinkkiset ottelut

Miesten kymmenottelussa on Jyväskylän Kalevan kisoissa 12 urheilijaa.

– Jos Suomessa olisi arvokisamenestykseen tähtäävä urheilija, hän ei taatusti ottelisi Kalevan kisoissa. Kymmenotteluiden välillä pitää olla vähintään kuukausi taukoa.

Naisten seitsenottelu on fyysisesti vähemmän kuluttava kuin kymmenottelu. Jyväskylässä ottelee 20 naista.

– Jos Saga Vanninen olisi terve ja kunnossa, en usko, että hän olisi otellut Jyväskylässä. Hän olisi todennäköisesti ollut mukana yksittäisissä lajeissa.

Toisaalta parempaakaan paikkaa otteluiden SM-kisoille ei asiantuntijan mielestä ole.

– Ihan hyvä, että ottelut ovat Kalevan kisoissa. Mutta kun SM-kisat ovat näin lähellä suurkisoja, yhtälö on mahdoton.

Kalevan kisat 2026 järjestetään perjantaista sunnuntaihin. EM-kisat Birminghamissa alkavat maanantaina 10. elokuuta.