Uhkavaatimus julki – Nyt Petteri Orpo tyrmää maatalousväitteet

Suomi vaatii komissiolle osoittamassaan kirjeessä suuria leikkauksia komission esittämään EU:n budjettiin vuosille 2028–2034.

Iltalehden näkemän kirjeen ovat allekirjoittaneet pääministeri Petteri Orpon (kok) lisäksi Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Alankomaiden pääministeri Rob Jetten ja Itävallan liittokansleri Christian Stocker.

Kirjeessä johtajat korostavat, että budjettineuvotteluissa alkaa nyt kriittinen vaihe, kun jäsenmaiden on päästävä sopuun budjetin koosta sekä siitä, mitä kohteita rahoituksessa priorisoidaan.

Allekirjoittajien mielestä EU-rahoituksen pitäisi keskittyä yhteisiin investointeihin turvallisuuteen, puolustukseen, kilpailukykyyn, innovaatioon sekä hallitsemattoman maahanmuuton torjuntaan.

– Tässä yhteydessä haluamme toistaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja leimaa perustavanlaatuinen epäsymmetria: meidän kuusi maatamme rahoittavat yksin lähes 40 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden maksuosuuksista, kirjeessä kirjoitetaan.

Johtajat muistuttavat, että vaikka nettomaksajat kokonaisuudessaan ovat vähemmistössä, ne kantavat noin kolme neljäsosaa kokonaisrahoitustaakasta.

Ryöpytys jättibudjetille

Orpo kollegoineen painottaa, ettei komission esittämä jopa 60 prosentin korotus EU-budjettiin ole realistinen taloudellisesti tai poliittisesti.

– Eikä varsinkaan aikana, jolloin useiden jäsenvaltioiden julkinen talous aiheuttaa vakavaa huolta. Myös EU:n toimielinten henkilöstömäärän kasvattaminen aikana, jolloin vähennämme henkilöstöä omissa hallinnoissamme, on ajan hengen vastaista, kirjeessä korostetaan.

Komission alkuperäisessä esityksessä kesällä 2025 uusi budjetti olisi kasvanut 2 000 miljardiin euroon, kun kuluvalla kaudella se on ollut noin 1 200 miljardia euroa. EU:n puheenjohtajamaana toiminut Kypros esitti kesäkuussa, että budjetin koko painettaisiin 1 730 miljardiin euroon silloin esitetystä 1 760 miljardista.

Kirjeen allekirjoittaneet jäsenmaat korostavat, että lähes jokainen EU-maa tekee tuskallisia ponnisteluja julkisen taloutensa vakauttamiseksi. Samalla maat painottavat, etteivät ne vaadi leikkauksia nykyiseen budjettiin verrattuna vaan vastustavat sen rajua kasvattamista.

Nettomaksajista koostuva maajoukko toteaa myös, että loppupeleissä EU-budjetin maksavat kansalaiset riippumatta siitä, millaisia omia varoja EU keksii hakea. Yhteinen velka ei myöskään maiden mukaan ole vastaus.

– Komission ehdotusta on pienennettävä useilla sadoilla miljardeilla euroilla. Kaikkien osa-alueiden on osallistuttava näihin säästöihin, maat vaativat.

Orpo tyrmää leikkausväitteen

Kirjeestä uutisoi ensimmäisenä Financial Times, jonka mukaan johtajat haluavat, että varoja siirrettäisiin köyhien alueiden ja maanviljelijöiden tuista puolustukseen sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailusta kärsiville teollisuusaloille. Tulevassa budjetissa jäsenmaat saavat vapaammat kädet sen suhteen, miten kullekin maalle annettavat rahoituspotit kansallisesti käytetään.

Pääministeri Petteri Orpo tyrmää kuitenkin FT:n esittämät väitteet maatalouden tukien leikkauksista.

– Suomi ei aja maatalouden leikkauksia, väite ei pidä paikkaansa. Meille maatalouden osuuden ja erityisesti Suomen osuuden turvaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista, ja haemme sieltä merkittävää saantoa. Samalla tavoittelemme komission ehdotusta matalampaa EU-budjetin kokonaistasoa. Tästä olen neuvotellut ja neuvottelen komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, Orpo sanoo Iltalehdelle toimittamassaan kirjallisessa kommentissa.

Orpon mukaan alueellisen koheesion edetessä tarve EU:n yhteiselle koheesiorahoitukselle, eli köyhimpien alueiden tukemiselle, vähenee.

– Siksi vähennykset siellä ovat mahdollisia. Koheesion osalta Suomi maksaa merkittävästi enemmän kuin saa. Samaan aikaan pitää huomioida Suomen itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne ja vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoitus, joka tulisi turvata myös jatkossa, pääministeri kommentoi.

Orpo kommentoi maatalousasiaa IL:lle myös eduskunnassa.

– Meillä on eri kanta ja painotus kuin muutamilla muilla näistä [maista], että haluamme myöskin turvata maatalouden.

Uuden EU-budjetin hyväksyminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyttä. On mahdollista, että neuvottelut venyvät ensi vuoden puolelle, ja asiasta on aikomus neuvotella vielä loppuvuonna järjestettävissä EU-johtajien huippukokouksissa.