Ukrainalla on yllättävä ase, jota Suomenkin pitäisi oppia käyttämään

Ukrainalainen 37-vuotias Mykolai Sierga työskentelee Ukrainan asevoimien Cultural Forces -järjestön komentajana. Armeijassa toimiva järjestö vie taidetta ja musiikkia keskelle sotaa.

Yhteensä yli 60 suomalaista ja ukrainalaista kulttuurin, turvallisuuden, median ja päätöksenteon ammattilaista on kokoontunut kesäkuussa Helsinkiin keskustelemaan muun muassa siitä, miten kulttuuri on keskeinen osa yhteiskunnan selviytymiskykyä ja kokonaisturvallisuutta.

Sierga oli perustamassa järjestöä vuonna 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Hän tiesi silloin haluavansa puolustaa maataan ja liittyi armeijaan. Pian hän kuitenkin huomasi, että hän voisi auttaa Ukrainaa muillakin tavoin kuin vain taistelemalla.

Cultural Forces syntyi siitä, kun pieni joukko armeijaan liittyneitä muusikoita ja taiteilijoita löysi toisensa. Pian lisää ihmisiä liittyi järjestöön, ja nykyään järjestössä on mukana suuri joukko ukrainalaisia jäseniä.

– Se (Cultural Forces) on minun harrastukseni, minun perheeni, minun kaikkeni, Sierga sanoo.

”Sotilaiden mielentila muuttuu”

Kulttuurijärjestö on järjestänyt esimerkiksi erilaisia musiikkiesityksiä, joissa lavalle ovat nousseet rintaman etulinjassa taistelevat sotilaat.

Siergan mukaan näillä esityksillä on sotilaisiin myönteinen psykologinen vaikutus.

– Esitysten aikana sotilaiden mielentila muuttuu, hän kuvailee.

Sotilaille musiikki ja taide ovat Siergan mukaan ”kuin terapiaa”.

– Performanssit muuttavat heidän (sotilaiden) moraalista tilaansa ja huonoja vakaumuksiaan hyviksi.

Järjestöllä on armeijassa myös omaa video-, ääni- ja musiikkituotantoa.

Lisäksi armeijasta löytyy omia tiloja kuvataiteilijoille, kuvanveistäjille ja muille taiteilijoille.

Tilat ja studiot palvelevat laajaa joukkoa. Niistä hyötyvät niin rintamalla taistelevat sotilaat kuin heidän ja kaatuneiden taistelijoiden lapsetkin.

– Meillä on kansainvälinen asunto ja monta erilaista studiota: videostudio ja äänistudio.

Lisäksi armeijasta löytyy asuntoja tutkimusta ja kehitystä varten sekä tiloja uusien jäsenien kouluttamiseen. Järjestö kouluttaa paitsi uusia jäseniään, myös esimerkiksi moraalipsykologeja ja muita yhteistyökumppaneita, kuten siviiliarmeijaa.

Tärkeä osa identiteettiä

Viime vuosisadan vaihteessa Suomi vahvisti kansallista identiteettiään muun muassa Eino Leinon runouden ja Jean Sibeliuksen musiikin voimin. Nyt sama ilmiö on Siergan mukaan meneillään Ukrainassa.

Siergan mukaan kulttuuri on tärkeä osa ukrainalaista identiteettiä, vaikkakin se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

Kulttuuri on hänen mukaansa ukrainalaisille tärkeä voimavara, tärkeää tietoa ja iso askel kohti itsenäisyyttä.

Sierga kuvailee itsenäisyyttä ”taivaaksi”, jota kohti ukrainalaiset pyrkivät. Matkalla sinne pitää kuitenkin tunnistaa, ketkä ovat todellisia ystäviä ja ketkä vihollisia.

– Pitää ymmärtää, kuka on hyvä enkeli, kuka paha enkeli, kuka ystävä, kuka vihollinen ja kenen kanssa tekee yhteistyötä, Sierga sanoo.

Hänen mukaansa aivan täydellistä itsenäisyyttä ei ole olemassakaan, sillä elämme maailmassa, jossa valtiot tekevät yhteistyötä ja ovat riippuvaisia toisistaan.

– Olemme addiktoituneita teknologiaan ja tekoälyyn. Teknologiayhtiöt ovat usein USA:n ja Kiinan omistamia.

Ukrainalaisille tärkeintä onkin nyt vapaus valita.

– Haluamme valita tulevaisuutemme ja sen, kenen kanssa teemme yhteistyötä. Haluamme olla riippumattomia Venäjästä.

Symbolit yhdistävät ihmisiä

Sierga vertaa kulttuuria symboleihin, jotka luovat hänen mukaansa yhteyttä ihmisten välille. Hän kokee, että esimerkiksi Suomi ja Ukraina ymmärtävät toisiaan poikkeuksellisen hyvin siksi, että Suomella oli sota Venäjää vastaan toisen maailmansodan aikaan ja Ukrainalla nyt.

– Sinulla ja minulla (Suomella ja Ukrainalla) on yhteistä: sota Venäjää vastaan.

Kulttuuri voi Siergan mukaan symbolien avulla yhdistää monella tavalla. Yhteys voi löytyä myös kaukana toisistaan olevien maiden ja ihmisten väliltä.

Sierga korostaa, että kulttuuri on aina ihmisten tekemää ja rakentamaa ja kaikki kokevat sen eri tavoin. Kulttuuri ei aina ole vain perinteisenä pidettyä taidetta.

– Kaikki on kulttuuria, hän sanoo.

Se voi olla taidenäyttely, mutta yhtä lailla se voi olla tarra, radio-ohjelma tai laulu Spotifyssa.

Kulttuurikilpi

Ennen sotaa Sierga työskenteli runoilijana, muusikkona ja televisiojuontajana.

Nyt hänelle on tärkeää tukea järjestön tasaista työtä ja sen toimintaa myös kansainvälisesti. Järjestön tavoitteena on lisätä kulttuuriyhteistyötä Euroopan ja muiden liittolaisten kanssa. Hän uskoo, että kulttuurin avulla Ukraina pystyy vahvistamaan puolustuskykyään Venäjää vastaan.

Venäjä on esimerkiksi pyrkinyt poistamaan Ukrainan kielen ja kulttuurin ja siten heikentämään ukrainalaisten kansallista tahtotilaa puolustautua.

Sierga haluaa rakentaa Ukrainaan niin kutsutun kulttuurikilven tai kulttuurihaarniskan. Sen avulla Eurooppa ja Ukrainan kumppanit voivat suojautua esimerkiksi Venäjän kokonaisvaltaiselta informaatiovaikuttamiselta ja yrityksiltä vaikuttaa ihmisten mieliin.

Kulttuuri ja symbolit ovat nykypäivän sodankäynnissä tärkeitä työkaluja.

– Se auttaa Eurooppaa ja kumppaneitamme puolustautumaan Venäjän kognitiivisilta hyökkäyksiltä.

Yksi järjestön tärkeistä ajatuksista on, että kulttuuri ei ole vain ilmaisua, vaan keskeinen osa kansallista identiteettiä, puolustusta ja kriisinkestävyyttä.

”Kovaa voimaa”

Siergan mukaan Ukrainan armeija hyödyntää nykyään vahvasti teknologiaa. Esimerkiksi tekoäly on vienyt sodankäynnin lyhyessä ajassa täysin uudelle tasolle. Hänen mukaansa suomalaiset voisivat oppia ukrainalaisilta teknologian, kuten algoritmien ja sosiaalisen median, hyödyntämistä. Siergan mielestä suomalaisten olisi hyvä ymmärtää, mitä sodankäynti on nykyään.

Aiemmin kulttuurin roolia armeijassa kutsuttiin vain ”pehmeäksi voimaksi” eli eräänlaiseksi taustavaikuttamiseksi. Siergan mukaan tilanne on kuitenkin muuttunut. Nykyään kyse on todellisesta, kovasta voimasta, joka on tärkeä osa maanpuolustusta.

– Jos pelkän älypuhelimen avulla voimme vallata uusia alueita, se ei ole ”pehmeää voimaa”.

Siergan mukaan droonisodassakin voidaan ottaa oppia historiasta ja kulttuurista. Esimerkiksi miehittämättömien lennokkien eli droonienkin ympärille voidaan rakentaa laajoja informaatio-operaatioita, joilla pyritään vaikuttamaan vihollisen mielialoihin.

– Kulttuurista voimme löytää esimerkkejä heidän (venäläisten) käytöksestä, hän kuvailee.

Sierga kokee, että ihmiset eivät vielä ymmärrä, mikä rooli kulttuurilla on maanpuolustuksessa.

Cultural Forces toimii Ukrainan puolustusrintamalla.

– Jonain päivänä meidän täytyy piilottaa aseemme ja ottaa toisenlaisia aseita ja instrumentteja käyttöön. Siksi meidän täytyy täyttää epätasapaino vihaisten ja ystävällisten asioiden välillä, Sierga tiivistää.