Ukraina viettää tänään maanantaina viidettä itsenäisyyspäiväänsä sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa helmikuussa 2022.
Vaikka Venäjä ei ole neljässä ja puolessa vuodessa saavuttanut yhtäkään niistä strategisista tavoitteista, jotka Vladimir Putin invaasiolle asetti, sodan viidentenä vuonna yksi Ukrainan ja samalla lännen suurimmista heikkouksista on ilmapuolustus.
Samalla kun Venäjä on systemaattisesti kasvattanut ballististen ohjusten tuotantoaan, Ukrainalla on akuutti pula niiden torjumiseen tarvittavista Patriot-ohjuksista.
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan tilanne on oire paljon suuremmasta ongelmasta.
Käihkö sanoo, että Venäjä alkoi rakentaa sotateollista tuotantoaan pitkäkestoista sotaa varten jo vuonna 2022, kun Euroopassa vielä toivottiin sodan jäävän lyhyeksi.
Tällä hetkellä Venäjä tuottaa ballistisia ohjuksia vuodessa yli kaksi kertaa enemmän kuin länsi Patrioteja.
– Julkisissa lähteissä puhutaan 600–650 Patriot-ohjuksesta vuodessa, kun Venäjän tuotanto on noin 1 440 ballistista ohjusta. Ukrainalaisten tiedustelulähteiden mukaan määrä voi olla vielä 10–20 prosenttia suurempi, Käihkö vertaa.
Käihkö huomauttaa, että Ukraina saa vain murto-osan vuosittaisesta tuotannosta.
– Ukraina ei tietenkään saa koko maailman Patriot-tuotantoa, vaan siitä vain pienen osan. Siinä yhtälö muuttuu Ukrainalle vielä paljon huonommaksi.
Pahin on vielä edessä
Ukrainan torjuntaohjuspulan syvyydestä kertoo se, kuinka vähän Venäjän ballistisista ohjuksista maa on viime viikkoina kyennyt pysäyttämään.
Ukrainan puolustusministeriön mukaan heinäkuussa se onnistui torjumaan 29 Venäjän 195 ballistisella lentoradalla lentäneestä ohjuksesta.
Elokuussa Ukraina on tähän mennessä puolestaan onnistunut torjumaan vain yhden ballistisen ohjuksen, kertoo talouslehti Financial Times.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi aiemmin kesällä, että maa tarvitsee ainakin 300 Patriot-ohjusta selvitäkseen talven yli.
Käihkön mukaan sekään ei välttämättä riitä Ukrainan tarpeisiin, sillä Venäjä on aiempina vuosina kiihdyttänyt ilmahyökkäyksiään syksyä kohti.
– Oletettavasti pahin on vielä edessä ja loppuvuodesta ohjuksia ammutaan enemmän.
Käihkö huomauttaa, että ilmahyökkäysten merkitys kasvaa kylmällä säällä.
– Jos Venäjä tuhoaa jälleen kriittistä infrastruktuuria Ukrainan suurkaupungeissa, sillä on todella kova vaikutus hyvin monen ukrainalaisen elämään.
– Tämän estäminen on myös Euroopan omassa intressissä. Jos sähköä ja vettä ei ole, vaarana on paleltuminen. Seurauksena voi olla, että miljoonia ukrainalaisia lähtee Puolaan, Saksaan ja muihin Euroopan maihin.
Yhdysvallat lopetti uuden avun
Ukraina-tukea seuraavan Kielin instituutin mukaan Yhdysvallat on käytännössä lopettanut uuden avun myöntämisen Ukrainalle. Vuonna 2025 Yhdysvaltain uudet tukisitoumukset putosivat instituutin mukaan 99 prosenttia vuosien 2022–2024 keskimääräisestä tasosta.
Avun tyrehtyminen näkyy etenkin Patriot-ohjuksissa, joita Yhdysvallat on käyttänyt paljon sodassaan Irania vastaan.
Euroopassa Patriot-järjestelmiä on muun muassa Saksalla, Kreikalla, Alankomailla, Puolalla, Romanialla, Espanjalla ja Ruotsilla.
Ilmari Käihkön mukaan Euroopan maiden pitäisi nyt ratkaista, kuinka paljon ne ovat valmiita heikentämään omia Patriot-varastojaan Ukrainan hyväksi.
Riskiä on verrattava siihen, mitä tapahtuu, jos Ukrainan kyky torjua ballistisia ohjuksia romahtaa.
– Mikä se riski ja ne seuraukset sitten ovat, jos Ukrainan ilmapuolustuskyky ballistisia ohjuksia vastaan on nolla?
Nopeaa ratkaisua ei löydy tuotannon kasvattamisestakaan. Käihkön mukaan Patriot-ohjuksen valmistaminen tilauksesta toimitukseen kestää noin kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen.
Hyökkäys on paras puolustus
Ilmatorjunnan haasteista huolimatta Ukraina on onnistunut iskemään viime kuukausina syvälle Venäjälle yhä useammin ja tuhoisammin.
Ukraina on hyökännyt laajasti muun muassa sotateollisuudelle tärkeisiin ohjus- ja komponenttitehtaisiin sekä öljyinfrastruktuuriin.
Viime viikolla brittilehti The Times kertoi, että Ukraina on omien drooniensa lisäksi käyttänyt menestyksekkäästi Britanniassa valmistettuja drooneja hyökkäyksiin syvälle Venäjälle.
Käihkön mukaan länsimaat pystyisivät auttamaan Ukrainaa iskuissa enemmänkin. Iskuja pitäisi kohdistaa erityisesti laukaisualustoihin, laukaisulaitteisiin ja ohjuksiin ennen kuin niitä ehditään käyttää.
– Jos torjuntaohjuksia ei ole, Venäjän hyökkäysten estäminen hyökkäämällä niiden lähtöpisteisiin on varteenotettava vaihtoehto.
Käihkön mukaan iskuja Venäjän ohjuskykyä vastaan ei pitäisi tällaisessa tilanteessa nähdä vain ilmapuolustusta täydentävänä keinona.
– Se voi olla käytännössä ainoa mahdollisuus, jos tarvittavia torjuntavälineitä ei ole.
