Kelan pääkonttorin tulevaisuus on auki. Alvar ja Aino Aallon Helsinkiin suunnitteleman kohteen peruskorjaukselta puuttuu rahoittaja.
Kansaneläkelaitoksen (Kela) pääkonttorin henkilöstöravintolasta avautuu näkymä vehreälle sisäpihalle. Tilassa on uniikkeja valaisimia ja keraamisia sauvakaakeleita, joita tulee vastaan eri puolilla rakennusta.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa toimistotalossa on yli kolmesataa huonetta, johtajille omat hissit ja tutkijoille pieni kirjasto, joka muistuttaa Aallon Viipuriin suunnittelemaa kirjastoa.
Pääkonttorin kalusteet, valaisimet ja tekstiilit ovat osa Aaltojen suunnittelemaa kokonaistaideteosta.
Rakennus valmistui Helsingin Taka-Töölöön vuonna 1956 ja ollut siitä lähtien lähes koskematon. Kohde on Kelan mukaan kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa.
– Tätä ei ole peruskorjattu kertaakaan talon historian aikana, Kelan kiinteistöpäällikkö Mervi Roiha-Muilu toteaa.
Hän muistuttaa, että rakennusten keskimääräinen peruskorjausikä on 30–50 vuotta. Kelan pääkonttori täyttää seitsemänkymmentä vuotta.
Kelan pääkonttori voidaan myydä
Alvar, Aino ja Elissa Aalto nousivat viime kesänä laajasti esille, kun yli kymmenen heidän suunnittelemaansa kohdetta pääsi Unescon maailmanperintölistalle.
Lue lisää: Näin Alvar Aallon arkkitehtuuri saatiin maailmanperintölistalle
Yksi niistä on Kelan pääkonttori, joka on melko tuntematon suurelle yleisölle. Asiakaspalvelu rakennuksessa päättyi 1970-luvun alussa.
Pääkonttorissa työskentelee yhä noin viisisataa ihmistä, mutta Kela on ilmoittanut, että se luopuu rakennuksen käytöstä viimeistään vuonna 2029. Väki siirretään silloin toisiin tiloihin joko pysyvästi tai peruskorjauksen ajaksi.
Peruskorjaus maksaa arviolta 130 miljoonaa euroa, mutta sille ei vielä ole rahoittajaa. Kela on ilmoittanut, ettei sillä ole omistamansa rakennuksen peruskorjaukseen varoja.
– Kelaan kohdistuu säästötavoitteita. Peruskorjauksen toteuttaminen omasta budjetista voisi vaarantaa laitoksen ydintehtävän eli sosiaaliturvan toimeenpanon, kiinteistöpäällikkö Roiha-Muilu sanoo.
Kela on väläyttänyt jopa kohteen myymistä, jos peruskorjaukselle ei löydy rahoittajaa.
– Pidän todennäköisempänä sitä, että rakennus jää joksikin aikaa tyhjilleen kuin sitä, että kohde myydään. On kovin vaikea nähdä, että rakennukselle löytyisi ulkopuolista ostajaa, Roiha-Muilu toteaa.
Rakennus olisi suunnitelmien mukaan tyhjillään siihen asti, kunnes peruskorjaukselle löytyisi rahoittaja.
Mikä yksityinen taho haluaisi peruskorjata Aaltojen suunnitteleman kohteen 130 miljoonalla eurolla?
– Se on erittäin hyvä kysymys. Olemme tehneet myös siitä tarkastelun ja todenneet, että se ei ole liiketaloudellisesti kovin kannattavaa.
Katse eduskuntavaaleissa
Kelassa odotetaan ensi kevään eduskuntavaaleja. Laitos yrittää saada Roiha-Muilun mukaan pääkonttorin peruskorjauksen hallitusohjelmaan.
– Toivomme, että sille myönnettäisiin hallitusohjelmassa erillisrahoitus.
Leijonanosa peruskorjauksen budjetista menisi perustusten korjaamiseen.
– Rakennus lepää rapautuvan kallion päällä. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksen alla on aika merkittäviä korjaustarpeita, Roiha-Muilu sanoo.
Pääkonttorin kunto oli hyvin tiedossa opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka valmisteli Suomen hakemuksen Unescon maailmanperintökomitealle yhdessä Museoviraston kanssa.
– Kaikilla maailmanperintökohteilla on kuitenkin yhteistä se, että hakemusvaiheessa jokainen on myös sitoutunut siihen, että pitää siitä kohteestaan huolta, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Juha Rintamäki muistuttaa.
Hän uskoo, että Kelan pääkonttorin tulevaisuus jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.
– Tietysti, kun puhumme tämän kokoluokan peruskorjaushankkeesta, se vaatii joka tapauksessa hallitustason sitoutumista, ja sitten asian viemistä eduskunnan päätettäväksi, Rintamäki sanoo.