Useat kansanedustajat ja europarlamentaarikot kommentoivat Yhdysvaltain välivaalien tulosta.
Demokraatit ovat voittamassa enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa selvin lukemin.
Moni nostaa nyt esiin demokratian.
Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen pitää tulosta voittona demokratialle ja kiittää sitä, että vaalijärjestelmä kesti ”kaikesta uhosta ja tuhosta huolimatta”.
– Elon Muskin republikaaneille kanavoimasta valtavasta vaalirahoituksesta huolimatta demokraatit saavuttivat historiallisen voiton, jopa Texasissa, Holopainen sanoo tiedotteessa.
– USA:n välivaaleissa Trumpin populistinen linja on kärsinyt suurtappion. Toivottavasti republikaanit ottavat tästä opiksi ja palaavat harhapoluilta Ronald Reaganin aikaan vapaakaupan, demokratian ja läntisten perinteisten arvojen puolustajaksi! kommentoi kansanedustaja, entinen työministeri Arto Satonen (kok) viestipalvelu X:ssä.
– USA:n tulos antaa myös toivoa ja vahvuutta sille, että järjestelmämme voivat vaikuttamisyrityksistä ja isommasta valtionhallinnon ohjausmahdollisuuksista huolimatta vielä toimia demokraattisesti, iloitsee tiedotteessa vihreiden varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi, jonka mukaan ”Trumpin aikakausi on ihmisten mielissä ohi”.
Kokoomuksen meppi Pekka Toveri huomauttaa, että presidentti Donald Trump yritti kaikin mahdollisin keinoin vaikuttaa vaaleihin, mutta osavaltiot ja oikeusvaltio pystyivät onneksi puolustautumaan. Kun häviö on täysin selvä, sitä on turha yrittää kiistää tai vääristellä, hän sanoo.
– Erinomainen asia USA:n demokratian säilymisen kannalta, mikä antaa toivoa transatlanttisen linkin säilymisestä toimintakykyisenä, Toveri sanoo X:ssä.
– Amerikkalaiset ovat puhuneet ja demokraattien vaalivoitto on todella selkeä. Vaalitulos ei jätä sijaa spekuloinnille. Hienoa, että Yhdysvalloissa maan itsenäisyyden 250-vuotisjuhlavuonna voidaan todeta että maan demokraattiset instituutiot toimivat ja voivat hyvin, kommentoi X:ssä kansanedustaja Heikki Autto (kok).
Suuruus oli yllätys
Kansanedustaja Pia Kauma (kok) toteaa, että demokraattien voitto ei ollut yllätys, mutta sen suuruus oli. Hänen mukaansa oma talous on amerikkalaisille kaikkein ratkaisevin asia vaaleissa ja ”Trump on tuottanut omillekin pettymyksen”.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska iloitsee demokraattien ”sinisestä tsunamista”, joka pesee republikaanit ja ennen kaikkea Trumpin. Puoluetoveri, kansanedustaja Hanna Räsänen pitää niin ikään tulosta hyvänä.
– Kun sisäpolitiikassa tuulet muuttuvat, on riski, että ulkopolitiikassa Trumpin johtama pomppuinen kyyti vaan kiihtyy. Euroopan on oltava entistä vahvemmin Ukrainan takana! Voi olla, että Trump haluaa jatkossa nähdä itsensä entistä vahvemmin samassa peilikuvassa Putinin ja Xi Jinpingin kanssa, Räsänen huomauttaa X:ssä.
Välivaaleissa siirryttiin yhden miehen mielialasta kongressin tahtoon ja lain kirjaimeen, kirjoittaa kokoomusmeppi Mika Aaltola.
– Trump on ensimmäinen presidentti sukupolveen, joka menettää välivaaleissa molemmat kamarit. Hän ei pidä tulosta johtajuutensa hylkäämisenä, jota se kyllä oli, arvioi Ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Aaltola.
Tulos voi vaikuttaa Ukrainaan
Aaltola, kuten myös moni muu poliitikko, nostaa esiin vaalituloksen mahdolliset vaikutukset Ukrainaan. Hänen mukaansa Trumpin status laski ”rampa ankka” -kategoriaan, eikä Trumpista tule Ukrainan ystävää.
– Euroopan ja Ukrainan kannalta tärkeintä ei ole se, kuka puhuu Valkoisessa talossa, vaan se, kuka kirjoittaa budjetin. Kongressi ei voi pakottaa presidenttiä neuvottelemaan Ukrainan puolesta, mutta se voi tehdä hylkäämisestä laitonta, kallista ja julkista. Myönnettyjä varoja ei saa pantata, sen Trump oppi jo 2019. Puolustusbudjettiin voi kirjoittaa, että aseet on toimitettava, ei vain että ne voi toimittaa. Venäjä-pakotteiden purkaminen vaatii jo nyt kongressin tarkastelun, ja uusi enemmistö voi lukita pakotteet lakiin kokonaan, Aaltola kirjoittaa X:ssä.
Myös Toveri huomauttaa, että kongressi voi esimerkiksi budjettiaseella painostaa presidenttiä, joskaan Eurooppa ja Ukraina eivät välttämättä ole demokraattien listalla ensimmäisinä. Ukraina ja Eurooppa joutuvat ehkä odottamaan tutkimuksia Trumpin hallinnon laittomuuksista, kotimaan talouden kuntoon laittamista ja Iranin sodan käsittelyä, hän arvelee.
Toverin mukaan työtä Euroopan talouden kilpailukyvyn ja sotilaallisen itsenäisyyden edistämiseksi pitää jatkaa. Samaa korostaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Autto.
– Eurooppa ei saa tuudittautua siihen, että Yhdysvallat vaaliensa jälkeen kantaisi taas vastuun maanosamme puolustuksesta. Euroopan pitää pysyä vakaasti valitulla linjalla ja nostaa puolustuskykynsä ylös. Vahvempi Eurooppa, vahvemmassa Natossa on nyt aivan keskeinen tavoite, Autto sanoo.
”Putin ei voi olettaa”
Myös sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell (kok) arvioi Puheenvuoro-blogissaan, että Euroopan ja Suomen turvallisuuden kannalta olisi virhe tulkita vaalitulosta automaattisesti kansainvälisen tilanteen rauhoittumiseksi. Trumpin vallan heikkeneminen kotimaassa voi Limnellin mukaan jopa lisätä hänen ulkopoliittista aktiivisuuttaan ja kansainvälisten ratkaisujen arvaamattomuutta. Tulos on merkittävä poliittinen käänne, hän sanoo.
LUE MYÖS
Uusi Suomi ja Puheenvuoro osa Iltalehteä
Uusi Suomi on siirtynyt osaksi Iltalehteä ja blogipalvelu Puheenvuoron ulkoasu on uudistunut.
Blogipalvelussa kirjoittajat julkaisevat kirjoituksensa itse.
Haluatko perustaa oman blogin? Ohjeet täällä.
Lue Jarno Limnellin blogikirjoitus:
Trumpin vaalitappion vaarallinen paradoksi
Ulkopolitiikassa presidentillä on huomattava päätösvalta, ja nyt on syytä seurata erityisesti kolmea kehitystä, Limnell katsoo: Ukrainan sotaa, Natoa ja Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen sekä Venäjän toimintaa. Demokraattienemmistö kongressissa voi hänen mukaansa vahvistaa Ukrainan sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkuvuutta.
– Tämä muuttaa myös Moskovan laskelmia. Putin ei voi olettaa, että Yhdysvaltain presidentti pystyisi yksin ratkaisemaan kaiken Ukrainalle annettavan tuen tulevaisuudesta. Ratkaiseva kysymys on, syntyykö diplomatiaa, joka vahvistaa Ukrainan asemaa, vai painetta sopimukseen, joka palkitsisi Venäjän hyökkäyssodan, Limnell kirjoittaa blogissaan.
Natoon liittyvä kysymys amerikkalaisjoukkojen sijoittelusta Euroopassa on suomalaisillekin erittäin tärkeä ja Venäjän osalta on seurattava erityisesti Itämeren alueella, pyrkiikö Venäjä koettelemaan Naton yhtenäisyyttä, jos Yhdysvalloissa poliittinen huomio kiinnittyy sisäisiin ristiriitoihin, Limnell katsoo.
– Venäjä voi pyrkiä hyödyntämään mahdollisia erimielisyyksiä lisäämällä sotilaallista painostusta, kyberoperaatioita, sabotaasia ja informaatiovaikuttamista.
– Suomen kannalta johtopäätös on, että Yhdysvallat on pidettävä vahvasti mukana Euroopan turvallisuudessa, mutta Euroopan on samalla kyettävä kantamaan nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.
”Geopoliittiset mannerlaatat ovat liikkeessä”
Vihreiden Holopainen puolestaan muistuttaa, että Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän johtajien kolmenvälistä tapaamista valmistellaan parin viikon päähän. Holopaisen mukaan EU:n on parannettava neuvotteluasemiaan erityisesti digitaalisen talouden avulla.
– Kun maailman geopoliittiset mannerlaatat ovat liikkeessä, valtaa jaetaan uudelleen. Euroopan maiden täytyy ryhdistäytyä ja vahvistaa omaa rooliaan sekä taloudellista valtaansa sisämarkkinoiden avulla, Holopainen sanoo.
– Digitaalisen itsenäisyyden edistämiseksi tarvitsemme vahvemmat sisämarkkinat. EU:n pitää yhteisillä pelisäännöillä suosia eurooppalaisen kriittisen teknologian julkisia hankintoja, jotta Eurooppa ei ole liian riippuvainen muista suurvalloista esimerkiksi turvallisuuden osalta.