Uudenmaan droonihälytyksen taustalla piili piinaava pelko – Nyt asiantuntijalta tuli varoitus – "Täysin suojaton"

– Kiinteä iso kohde, täysin suojaton ja maan päällä, insinöörieversti evp. Jyri Kosola toteaa Nesteen Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevasta öljynjalostamosta.

Hän muistuttaa Suomen suurimman jalostamon olevan myös niin sanotun harmaan vaiheen kohde. Tämä tarkoittaa, että se olisi hyvin todellinen iskukohde tilanteessa, jossa Venäjä aiheuttaa erilaisilla laaja-alaisen vaikuttamisen toimilla häiriötä Suomessa. Harmaa vaihe edeltää yleensä varsinaisia sotilasoperaatioita.

– Jos halutaan vaikuttaa Suomen vientiin, tuontiin, talouteen ja ylipäänsä moneen asiaan, niin silloin isketään öljyjalostamoon, Kosola sanoo.

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja Suomen arvostetuin drooniasiantuntija pitää selvänä, että jalostamo tarvitsee jonkinlaisen pysyvän suojan drooneilta. Iltalehti kysyi Kilpilahden suojaamisesta Kosolalta, koska Suomessa varauduttiin helatorstain jälkeisenä yönä siihen, että Ukrainan isot räjähdelastissa olevat droonit olisivat voineet päätyä tänne ja osua öljysäiliöihin.

Tiedon Suomea uhanneiden harhautuneiden droonien pelätystä määränpäästä kertoivat Iltalehdelle ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet. Niiden mukaan toukokuun 14. ja 15. päivän välisenä yönä Puolustusvoimat sai Ukrainalta tiedon, että ukrainalaisia drooneja saattaisi harhautua aamuyöllä Suomeen. Ennakkovaroitus johti uusimaalaisille annettuun vaaratiedotteeseen, jossa ihmisiä kehotettiin pysyttelemään sisätiloissa.

Lähteiden mukaan droonit oli varustettu automaattisella hahmontunnistusjärjestelmällä. Tämä tarkoittaa, että droonien tekoälylle on voitu valmiiksi näyttää kuvia tyypillisistä iskukohteista, kuten öljysäiliöistä. Kun drooni saapuu sille annetulle kohdealueelle, tekoäly alkaa automaattisesti kameran avulla etsiä kohteita. Droonin havaittua kohteen sitä on enää lennon loppuvaiheessa hyvin vaikea häiritä.

Ukrainan varoituksen mukaan Venäjän Suomenlahden öljysatamiin suunnattuja drooneja saattaisi harhautua Suomeen. Puolustusvoimat varautuikin tuhoamaan raskaita drooneja Porvoon edustan merialueella.

Ukrainalta löytyy

Kosola vahvistaa tietävänsä, että Ukrainalla on käytössä hahmontunnistustekniikalla varustettuja drooneja.

– Mutta en osaa sanoa, olivatko nuo droonit juuri niitä, hän sanoo helatorstain aikaisista drooneista.

Hän toteaa myös, että droonissa olevan datalinkin häiritseminen ei auta enää lennon loppuvaiheessa, jos hahmontunnistus on toiminut.

Kosola kertoo, että tämänkaltainen drooni kannattaakin torjua monivaiheisesti. Yksi osa on sen datalinkin häiritseminen ajoissa, sillä tällöin laite ei näe enää maalialuettaan.

– Silloin drooni putoaa tekoälyn varaan ja sitä tekoälyä on pikkasen helpompi jallittaa kuin ihmistä. Mutta se ei vielä riitä, vaan pitää saada se hahmontunnistus jollakin tavalla sekoamaan tai löytämään etsimänsä väärästä paikasta.

Valemaaleja paikalle

Yksi vaihtoehto on asentaa kohteen lähelle useita valemaaleja tai -laitteita, jotka muistuttavat kohteena olevaa öljysäiliötä. Tämän lisäksi droonin satelliittinavigointia pitää pystyä häiritsemään.

– Siinä kohtaa nämä valelaitteet olisivat ihan paikallaan, mutta yksi valelaite ei riitä ja yksi gps-häirintä ja yksi datalinkkihäirintä ei riitä, Kosola painottaa. Tarvitaan ne kaikki. Sitten tietyissä tilanteissa pitää myös pystyä häikäisemään droonin sensori. Jos sensori ei näe sitä maalia eikä sillä ole tarkkaa koordinaattipaikkaa, niin silloin todennäköisyys osumiselle on aika pieni.

Kaiken muun lisäksi pitää Kosolan mukaan löytyä myös niin sanottu kineettinen torjunta. Käytännössä tämä tarkoittaa asejärjestelmää, jolla drooni voidaan ampua alas.

– Että ne droonit, jotka kaikesta huolimatta näyttävät tulevan kohti, niin ammutaan ne sitten alas. Mutta silloin ei tarvitse ampua kaikkia alas, kun osa harhautuu muualle.

”Tilapäisratkaisu”

Iltalehden lähteiden mukaan Puolustusvoimat valmistautui käyttämään helatorstain aikaan NH90-helikoptereita, joista drooneja olisi ammuttu. Kosola toteaa, että helikopteri on hyvä tähän toimintaan, sillä sen nopeus on suunnilleen sama kuin droonin.

– Mutta onhan se tilapäisratkaisu, että jollakin ovikonekiväärillä ammutaan droonia, Kosola sanoo.

Hän muistuttaa, että konekiväärin luoti päätyy myös jossain vaiheessa maahan ja tällöin on riski, että alla on ihmisiä.

Kosola sanoo, että Ukrainasta Suomea kohti suuntaavat droonit ovat kuitenkin vain yksittäisiä ja ne ovat joko harhautuneet suunnasta tai ne on ohjattu vahingossa tänne.

– Inhimillisiä virheitä tapahtuu, mutta ei niitä tänne massoittain tule. Ellei sitten joku päätä meitä vastaan hyökätä, hän painottaa.

Näillä suojausta

Kosola ei pidä isojen valemaalilaitteiden asentamista Kilpilahden öljynjalostamolle tai muulle isolle kohteelle tällä hetkellä tarpeellisena, vaan alleviivaa sen sijaan jonkinlaisen torjuntatoimien yhdistelmän hankkimista pakollisena varmuustoimena.

– Asentaisin tuulivoimalan mastoon sensorin, tämmöisen ankkuridroonin valokuituyhteyden päässä maasta. Lisäksi laittaisin tämmöisen joensuulaisen Kelluu-yhtiön ilmalaivan ja siihen myös sensorin. Sillä saisi kaukaa ennakkovaroituksen ja niillä valokuitudrooneilla saisi sitten katveistakin maalinosoituksen maalitiedon, hän listaa.

Kosola muistuttaa, että droonien havaitseminen ajoissa on ilmasta huomattavasti helpompaa kuin maasta käsin. Tämä johtuu siitä, että maapallo on pyöreä ja droonit liikkuvat matalilla lentokorkeuksilla.

Hän kertoo, että droonien havaitsemisen lisäksi laitteisiin tarvitaan myös häirintäjärjestelmiä. Näillä saisi droonin datalinkin toimintaa häirittyä. Suojaamiseen tarvittaisiin myös torjuntadrooni. Kosola nostaa näistä esimerkkeinä kotimaisen Sensofusionin valmistamat droonit ja myös Virossa valmistettavat edulliset droonintorjuntaohjukset.

– Tuommoisella kombinaatiolla saisi kyllä suhteellisen hyvin suojattua niitä kohteita.

Kuuluu Nesteelle

Kosolan mukaan varsinainen tärkeän kohteen suojaus kuuluu sen omistavalle yritykselle, Kilpilahden jalostamon tapauksessa Nesteelle.

– Eihän se ole Puolustusvoimien tehtävä suojata sitä, hän toteaa.

– Niin kuin ei muutakaan infraa, sähköverkkoa, kaukolämpövoimaloita ja niin edelleen. Vaan jokaisen yrityksen pitäisi oman liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi pystyä suojaamaan se oma tonttinsa. Että pystyy varmistamaan liiketoiminnan jatkumisen. Ja että on sähköä sekä kybersuojaus ja droonitorjunta kunnossa.

– Sotaväki suojaa oman toimintansa sekä valtion tärkeimmät kohteet. Mutta eivät sotaväen resurssit riitä millään kaikkien kohteiden suojaamiseen.

Puolustusvoimien Pääesikunnasta vahvistetaan sama asia.

– Kriittistä infraa ei normaalioloissa suojata sotilaallisesti. Tuotantolaitokset ja muut tärkeät kohteet vastaavat itse omasta turvallisuudestaan normaaliolojen puitteissa, Pääesikunnan viestintäosastolta kerrotaan Iltalehdelle.

Sen sijaan öljynjalostamoon kohdistunutta drooniuhkaa Puolustusvoimat ei kommentoi lainkaan ”operatiivisten syiden takia”.

Kilpilahden jalostamon omistava Neste ei puolestaan halunnut kommentoida Iltalehdelle millään tavalla Kilpilahden suojaamista.

– Yhtiö on varautunut erilaisiin tilanteisiin, ja teemme tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa, Nesteen viestinnän sähköpostitse antamassa vastauksessa kerrotaan.