Sosiaaliturvaministeriksi ensi viikolla nouseva Karoliina Partanen (kok) kertoo Iltalehden haastattelussa kokemuksistaan, jotka avasivat hänen silmänsä lähisuhdeväkivallan järkyttävälle todellisuudelle. Partanen kertoo, mitä hän ministerinä aikoo asialle vielä tehdä.
Ennen kansanedustajaksi nousuaan Partanen työskenteli asianajajana Kuopiossa. Hän auttoi työssään etenkin väkivallan uhreiksi joutuneita naisia.
– Olen ollut myös kuulusteluissa mukana, kun vakavaa väkivaltaa kokeneita naisia on valokuvattu esitutkintaa varten. On ollut tosi pysäyttävää nähdä niitä ruhjeita ja sitä jälkeä, mitä väkivalta ja raaka väkivalta jättävät ihmiseen ihan fyysisesti, saati henkisesti, hän sanoo.
Partasen mukaan monet tapaukset ovat jääneet erityisesti mieleen.
– En ikinä unohda, miten pidin erästä naista kädestä kiinni, kun poliisi kuvasi hänen haavojaan ja muistelmiaan. Vainoa ja väkivaltaa oli jatkunut jo vuosia. Hampaita oli lohjennut, ja yritykset päästä suhteesta pois olivat johtaneet siihen, että ulko-ovesta tultiin läpi kirveen kanssa. Lähestymiskieltokaan ei auta, jos on tahto satuttaa, Partanen kuvailee blogissaan.
Partanen kertoo, että hänen asianajajan työssään näkemänsä asiat herättivät intohimon lähteä mukaan politiikkaan.
Uhkailua ja seuraamista
Partanen joutui itsekin vainon kohteeksi auttaessaan väkivallan uhreiksi joutuneita naisia. Partanen kertoo joutuneensa hakemaan siksi laajennetun lähestymiskiellon.
– Se oli uhkailua, seuraamista ja jatkuvia viestien lähettelyä, vainoamista monella eri tavalla, Partanen sanoo.
Partasen mukaan häntä myös haukuttiin, hänen naamansa edessä huudettiin oikeussalin ulkopuolella, hänen ulkonäköjään arvosteltiin, hänet uhattiin tappaa, ja hänestä tehtiin aiheettomia valituksia Asianajajaliittoon.
Koetko, että tällaiseen puuttumiseksi oli riittävät keinot olemassa?
– Kyllä meillä toimii hyvin se, että lähestymiskiellon saa Suomessa nopeasti.
– Haasteena on kuitenkin lähestymiskiellon valvonta ja nopea oikeussuojan saaminen sitä rikottaessa, Partanen sanoo.
Partanen lopetti asianajajana toimimisen keväällä 2023, kun hän nousi eduskuntaan.
”Loisi oikeusturvaa”
Partanen sanoo kannattavansa sitä, että uhri ja uhrin avustaja voisivat hakea jalkapannan määräämistä lähestymiskieltoon määrätylle henkilölle. Nyt tämä ei ole mahdollista.
– Se loisi oikeusturvaa, koska sinänsähän kielto ei estä sitä, että seuraaminen, häirintä tai lähestymisyritykset voisivat jatkua.
Partanen korostaa, että asia kuuluu oikeusministeriölle.
– Toivon, että oikeusministeri pohtii tätä asiaa vakavasti.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan sitä, miksi laajennettuun lähestymiskieltoon määrättyihin henkilöihin kohdistetaan niin harvoin teknistä valvontaa, eli valvontaa jalkapannalla ja paikannuslaitteilla, vaikka vuonna 2023 voimaan tullut laki tämän mahdollistaa.
Partasen mielestä lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan pitäisi olla koventamisperuste tuomioissa, mutta asia ei ole edennyt tällä kaudella. Partanen korostaa, että kokoomus hyväksyi asian tavoiteohjelmaansa.
– Jos pääsemme neuvottelemaan seuraavasta hallitusohjelmasta, niin haluan kyllä huolehtia, että tämä tulee hallitusohjelmaan. Uskon, että se löytää kannatusta myös muista puolueista.
Lisää rahaa turvakodeille?
Partasen ministeritontille kuuluvat myös tasa-arvoasiat, ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa tätä. Sosiaali- ja terveysministeriössä tilanteeseen voitaisiin Partasen mukaan puuttua selvittämällä turvakotien rahoituksen ja paikkamäärän lisäämistä.
Partanen mainitsee, että hallitus on jo lisännyt turvakotien rahoitusta noin 25 prosentilla.
– Silti on tullut vahva viesti siitä, että paikat eivät riitä, Partanen sanoo.
Partanen sanoo haluavansa edistää myös sitä, että turvakotipaikan voisi saada lähempää omaa asuinkuntaansa.
Partanen kertoo huomanneensa asianajajan työssään, että osa väkivallan uhreista saattoi jättää lähtemättä turvakotiin siksi, ettei paikkaa saanut läheltä.
– Silloin se oli valtava ongelma. Uhri pohti pitkään, lähdenkö esimerkiksi Joensuuhun tai Jyväskylään Kuopiosta, jätänkö työni kesken ja otanko lapseni mukaan, ja he eivät pääse sitten päiväkotiin ja kouluun.
Partasen mukaan ennaltaehkäisevänä toimena tulisi parantaa eri viranomaisten ja tahojen – niin terveydenhuollon, päiväkotien, koulun kuin poliisinkin – tietämystä ja kykyä tunnistaa merkkejä siitä, että uhri kärsii lähiperhesuhdeväkivallasta.
Partanen katsoo, että tämä tapahtuisi osaamista lisäämällä eli koulutuksella.
Sopeutuksia seuraavallakin kaudella
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat noin 30 000 lasta köyhyysrajan alle.
Olisiko hallituksen pitänyt tehdä mielestäsi jotain toisin, kun näitä leikkauksia tehtiin sosiaaliturvaan?
– Kun hallitusohjelmaa neuvoteltiin, kaikki puolueet sitoutuivat siihen, että tulemme yhdessä sopeuttamaan julkista taloutta ja tulemme tekemään säästötoimenpiteitä. Sosiaaliturva on yksi suurimmista menoista valtion budjetissa, ja sitouduimme siihen, että teemme sopeutuksia.
Partanen korostaa, että hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan kohdistuvista säästöistä vaikutusarviointeja.
– Näen, että nämä ovat olleet tarpeellisia ja välttämättömiä, ja uskon, että myös seuraavalla hallituskaudella joudumme sopeuttamaan julkista taloutta ja myös sosiaaliturvaa.
Partasen mukaan paras tapa vähentää lapsiköyhyyttä on tehdä toimia, jotka tekevät työnteosta ja yrittämisestä Suomessa kannattavaa. Hän korostaa hallituksen tehneen tätä työtä.
– Ajattelen, että työn tekeminen on parasta sosiaaliturvaa perheille. Monesti perheet ovat haasteissa toimeentulonsa kanssa silloin, kun vanhemmat eivät pääse töihin tai ei ole töitä.
Tanska esimerkkinä
Partanen arvioi, että perheiden tilannetta helpottaa se, että talouskasvu on lähtenyt viriämään. Hän uskoo, että pienellä viiveellä tämä näkyy työpaikkojen määrässä.
Sosiaaliturvan uudistustarpeista Partanen mainitsee, että kokoomuksen tavoiteohjelmassa on linjattu, että sosiaaliturvan uudistamista pitää jatkaa niin, että työn vastaanottaminen on entistäkin kannustavampaa.
Partasen mielestä täytyisi myös pystyä sovittamaan yhteen paremmin erilaisia elämäntilanteita ja mennä kohti Tanskan mallia.
Tanskassa on vapaa irtisanomisoikeus ja tiukemmat velvoitteet työnhakijoille, mutta toisaalta kattava työttömyysturva ja työllistymistä edistäviä palveluita on nopeasti ja kattavasti saatavilla.
”Otamme sen todella vakavasti”
Partanen toimii myös kokoomuksen 1. varapuheenjohtajana. Hän katsoo, ettei kokoomuksella ole ”naisongelmaa”, vaikka puolueen kannatus on laskenut etenkin naisten keskuudessa.
Partanen arvioi kannatuksen laskun johtuvan ennen kaikkea hallitusvastuusta.
– Meillä on laskenut niin mieskannatus kuin naiskannatuskin, ja otamme sen todella vakavasti.
Kokoomuksen naisjärjestöt ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen esitykseen määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta. Partanen on vaikuttanut Kokoomuksen Naisten Liitossa.
Partanen äänesti perustuslakivaliokunnassa hallituspuolueiden enemmistöstä poikkeavalla tavalla esitystä koskevasta kirjauksesta, vaikkei hän itse esitystä vastustanutkaan.
Partasen mukaan kyse oli juridisesta tulkinnasta. Partanen katsoi, ettei esityksessä huomioitu riittävällä tavalla perustuslain edellyttämää pyrkimystä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Partanen korostaa, että esitystä muutettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa niin, että vuoden mittaisen määräaikaisen sopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä viiden vuoden välein, kun aiempi ehdotus oli kahden vuoden välein.
Moitteet ”pelottelusta”
Partanen arvostelee opposition välittämää mielikuvaa ja ”pelottelua” hallituksen tekemistä työmarkkinauudistuksista ja niiden vaikutuksista.
Partanen sanoo, ettei hän usko, että työnantajat ryhtyvät huvikseen tekemään perusteettomia työsopimuksia. Sen sijaan hän arvioi, että esitys madaltaa palkkaamisen kynnystä.
Partanen korostaa, ettei muutoksella ole vaikutusta määräaikaisiin sopimuksiin, joilla on peruste.
– Asiantuntijat ovat sanoneet, että julkisella sektorilla ja naisvaltaisilla aloilla on usein laillinen peruste tehdä määräaikainen työsopimus, koska siellä on paljon sairaslomia, vuosilomia, perhevapaita ja muita poissaoloja, hän sanoo.
Näetkö, olisiko kokoomus voinut tehdä jotain toisin?
– En pysty itse sanomaan, että jotkut tietyt lainsäädäntöhankkeet olisivat erityisesti johtaneet siihen, että naiskannatus on laskenut. Kyse on kokonaisuudesta.
Entä viestintäpuoli?
– Viestintää varmasti voivat kaikki aina parantaa.
