– Kyllä me suurin piirtein tiedämme, missä mennään, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) Iltalehdelle viime viikon turvallisuuspoliittisesta uutisesta.
Yhdysvallat lähestyi Suomea ja muita liittolaisiaan vastikään selvityspyynnöllä, jossa tiedusteltiin maiden näkemyksiä ja erityisesti tukea presidentti Donald Trumpin ulkopolitiikalle. Bloombergin mukaan Nato-maissa heräsi asiasta jopa kiukkua: osa maista koki Yhdysvaltojen painostavan liittolaisiaan Trumpin taakse, jotta sotilasmahti pysyy niiden tukena puolustusasioissa.
Ei kevyttä sisältöä
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi maanantaina Ahvenanmaalla, että Suomi aikoo vastata kyselyyn. Häkkänen arvioi asiaa lisää tiistaina Tampereella, jossa kokoomuksen ministeriryhmä on koolla.
– Tässä on isoilta osin kyse siitä, että amerikkalaiset arvioivat uudelleen asevoimiensa globaalia läsnäoloa ja puolustusstrategioitaan Tyynellämerellä, Euroopassa ja Lähi-idässä. Siihen liittyy useita eri pilareita, Häkkänen arvioi.
Yksi suurimmista on ministerin mukaan se, että Yhdysvallat haluaa liittolaistensa nostavan puolustusmenoja. Sen rinnalle nousi puolustusministeri Pete Hegsethin julkistus Yhdysvaltain joukkojen läsnäolon uudelleenarvioinnista Nato-maissa. Häkkänen kertoo puhuneensa Hegsethin kanssa Naton huippukokouksessa Ankarassa. Ministerin mukaan Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliset asiat ovat kunnossa.
– Tästä kirjeestä: emme lähde avaamaan yksityiskohtia, mutta se koskee pääpiirteittäin kovan puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan linjaa. Eli hyvin pitkälti sitä, mitä Naton sisällä tehdään.
Häkkäsen mielestä kirjelmä on luontevaa jatkoa sille, että amerikkalaiset ovat jo viestineet eurooppalaisille maanosan oman puolustuksen tehostamistarpeesta.
Millaiset panokset Suomella on, kun kirjelmään vastataan? Voiko tästä seurata Suomelle jotain?
– Trumpin hallinnon aikana panokset ovat olleet kovat siksi, että Venäjä muodostaa meille vakavasti otettavan uhan. Heillä on yhä enemmän Kiina, Pohjois-Korea ja Iran taustalla tukena, Häkkänen vastaa.
– Ja on selvää, että Yhdysvaltain hallinnossa on nopealiikkeisyyttä. Nämä viestit pitää kuulla tarkasti.
Osittain hyvä asia
Häkkänen muistuttaa, että Suomi käy Yhdysvaltojen kanssa muutakin tiivistä vuoropuhelua jatkuvasti. Sitä tapahtuu ministerien ja ministeriöiden välillä sekä suoraan asevoimien yhteistyön muodossa.
Puolustusministeri lisää vielä, että liittolaisuus Suomen kanssa on Yhdysvalloille lopulta ”win-win-tilanne”. Arktinen alue on amerikkalaisille hyvin tärkeä.
– Arktinen alue liittyy osittain Yhdysvaltain kotimaan puolustuksen järjestelyihin. Amerikkalaiset saavat hyötyä meidän osaamisestamme yhteistoimintaharjoituksissa ja muuten. Sen takia suhtaudun tähän ihan rauhallisesti.
Bloombergin uutisessa mainittiin, että Nato-maissa on koettu Yhdysvaltain kirjelmä jopa painostamiseksi. Häkkänen ei käytä sanaa, mutta kuvailee Trumpin hallinnon tyyliä voimakastahtoiseksi. Sitä se on hänen mukaansa ollut koko ajan ja kaikin tavoin.
– Näen tämän myös osittain hyvänä asiana, että Eurooppa on nyt oikeasti jopa pakotettu vahvistamaan omaa puolustuskykyään voimakkaasti.
