Uutuuskirja nostaa esiin 1980-luvun ulkoministeriön sovinismin: ”Ne vaan rupeaa odottamaan lapsia”
– Tällaisessa ihan juridisessa mielessä, sääntöjen mukaisessa mielessä, kyllä koen, että on ollut ihan yhtä hyvät mahdollisuudet edetä uralla ja päästä eri paikkoihin. Mutta tietysti siinä tällaisessa ajanhenki-mielessä, toki silloin 80-luvulla ja vielä 90-luvulla, naisena oleminen miesvaltaisessa yhteisössä oli varmasti hankalampaa kuin miehenä olo semmoisessa, eräs haastateltu kuvaa naisten asemaa ulkoministeriössä.
Konkreettisempiakin esimerkkejä suoranaisesta sovinismista Veera Valtan kirjoittamassa luvussa löytyy.
– Tiedän, että sen aikainen (1980-luvun alussa) Moskovan suurlähettiläs -- oli lähettänyt sellaisen kirjeen hallinnolliselle osastolle, johon minä sattumalta törmäsin arkistossa etsiessä jotain muuta paperia, missä hän paheksui kovasti tällaista. Että naisia ei kannata tänne lähettää. Ne vaan rupeaa odottaa lapsia. Ja sitten tulee hirveän hankalaa ja muille paljon töitä.
Asenteen taustalla vaikutti käytäntö, jonka mukaan naispuoliset diplomaatit vielä tuohon aikaan palasivat Suomeen synnyttämään.
– Tämä saattoi johtaa siihen, että naiset joutuivat lähtemään asemamaastaan aiemmin kuin oli suunniteltu, mikä lisäsi käsitystä siitä, etteivät naiset olleet yhtä sopivia virkamiehiksi kuin miehet.
Häirintääkin esiintyi, erityisesti naimattomia kohtaan.
– Erään haastateltavan mukaan naimisissa oleminen saattoi vähentää häirintää, sillä miehet yleensä kunnioittivat miestä, naisen puolisoa.
Muutostakin tapahtui
Kuitenkin 1980-luku oli myös muutoksen aikaa.
– 1980-luvun puoliväli voidaan silti nähdä rajapyykkinä kokemuseroille: ennen sitä tulleet naisdiplomaatit kertoivat kohdanneensa enemmän ennakkoluuloja ja esteitä urallansa kuin 1980-luvun puolivälin jälkeen ministeriöön tulleet.
Vuosien 1970-1995 järjestetyistä, diplomaattiuralle valmistavista KAVAKU-kursseista vain kahdella oli naisenemmistö. Suunnilleen kerran vuodessa järjestettävän kurssin kautta rekrytoidaan pääosa ulkoministeriön diplomaateista.
2020-luvulla tilanne on kuitenkin kääntynyt: vuosikymmenen alkupuolella noin 70 prosenttia ministeriön henkilökunnasta oli naisia.
Toisaalta vielä vuoden 2026 maaliskuussa korkein oikeus määräsi ulkoministeriön pulittamaan mediassa olleiden tietojen mukaan jopa 150 000 euron korvaukset sukupuolisyrjinnästä naispuoliselle lähetystöneuvokselle.