Vain harva suomalainen torjuu näin korkojen nousun vaikutuksia – ”Tunnollisia”
Noin neljännes suomalaisista asuntovelallisista kertoo OP Pohjolan kyselyssä, ettei varaudu korkojen nousuun millään tavalla.
Asuntovelallisten varautuminen korkojen nousun vaikutuksiin on tosin parantunut. Kolme vuotta sitten vastaavassa kyselyssä ilmeni, että varautuminen oli jäänyt tekemättä asuntovelallisista kolmanneksella.
– Asuntolaina-asiakkaat ovat oppineet miettimään korkokehitystä ennakoivasti entistä useammin. Korkojen vaihtelut vaikuttavat suoraan kotitalouksien talouteen, joten varautuminen tuo taloudellista turvaa, sanoo OP Pohjolan rahoituksesta vastaava johtaja Laura Hakamies.
Suosituin tapa varautua korkojen nousuun on säästäminen tilille. Siihen turvautuu reilu neljännes asuntolainaa ottaneista. Lähes joka viidennellä on asuntolainassaan korkosuoja.
Asuntolainan maksueriä taas on pienentänyt vain kaksi prosenttia vastanneista. Hakamiehen mukaan se kertoo siitä, että suomalaiset asuntovelalliset ovat tunnollisia lyhentäjiä.
Rahastot ykkösenä
Suurin osa, lähes 70 prosenttia, asuntovelallisista pystyy säästämään asuntolainan lyhentämisen ohella, pankkiyhtiön tiedotteessa kerrotaan.
Suosituin tapa säästää lainanlyhennyksen ohella on sijoittaa rahastoihin. Näin tekee kolme neljästä lainan ohella säästävästä. Toiseksi yleisin säästötapa on säästötilille säästäminen, kolmanneksi taas osakesijoittaminen.
OP Pohjolan varallisuudenhoidon asiakkuuksien ja myynnin johtaja Kai Kalajainen pitää hyvänä sitä, että juuri rahastot kiinnostavat asuntovelallisia, sillä ne auttavat sijoitusten hajauttamisessa.
Kalajaisen mukaan suomalaisten vaurastumisen keinot ovat monipuolistuneet.
– Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että oma asunto on myös sijoitus Suomen asuntomarkkinoille, ja rahastojen ja osakkeiden avulla varallisuutta voi hajauttaa myös Suomen ulkopuolelle. Tällöin yksittäiset muutokset kotimaan markkinaympäristössä eivät vaikuta omaan varallisuuteen niin voimakkaasti, Kalajainen sanoo tiedotteessa.
Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus oy. Siihen vastasi 1 163 suomalaista internetpaneelissa. Virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,2 prosenttiyksikköä.