Vainaja mullaksi kuukaudessa ja tuhkaksi tunneissa – Näitä hautaustapoja halutaan Suomessa laillisiksi

Suomen nykyinen vuonna 2003 voimaan tullut hautaustoimilaki sallii hautaustapoina arkkuhautauksen ja tuhkauksen.

Molemmat hautaustavat aiheuttavat päästöjä, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaan aluepuutarhuri ja ympäristövastaava Heli Hyystinmäki Iltalehdelle sähköpostitse.

Hyystinmäen mukaan arkkuhautauksessa päästöjä syntyy lähinnä maaperän muokkaamisen ja koneiden käytön takia. Koneita käytetään hautojen kaivamiseen sekä hautausmaa-alueiden ja hautojen hoitoon.

Lisäksi päästöjä syntyy vainajien kuljettamiseen ja kylmäsäilytykseen käytettävästä energiasta.

Tuhkaamisen ympäristövaikutukset puolestaan liittyvät ruumiiden polttamiseen.

Hyystinmäen mukaan Suomessa kaikki krematoriot käyttävät polttoaineena joko kaasua tai öljyä, joiden polttaminen saastuttaa ilmakehää.

Tuhkauksessa käytettävien arkkujen materiaaleja säännellään.

– Hyväksytyt arkkumateriaalit koostuvat puupohjaisista osista, metallikiinnikkeistä, liimoista ja pintakäsittelyaineista sekä sisustuksessa käytettävistä tekstiileistä. Ne eivät sisällä muovikoristeita tai keinokuitukankaita, eivätkä modernit liimat muodosta palaessaan dioksiinipäästöjä, Hyystinmäki sanoo.

Myös haudattaviksi tarkoitettujen arkkujen tulee täyttää tietyt kriteerit.

– Hautausmaillemme saa haudata vain arkkuja, joissa ei ole maatumattomia materiaaleja.

Alueellisia eroja

Honkanummen hautausmaan ylipuutarhuri Miia Ylipulli kertoo, että hautauksen ympäristö- ja talousvaikutukset vaihtelevat eri puolilla Suomea.

– Tulen Rovaniemeltä, missä hautojen sulatusta tehdään puolet vuodesta. Siihen kuluu paljon sähköä. Helsingissä tällaista ei tietenkään tarvitse tehdä yhtä paljon, vaikka totta kai täälläkin pitää routaa sulattaa, Ylipulli sanoo.

Ylipullin mukaan pohjoisessa ympäristön kuormitusta ja kuluja syntyy myös logistiikasta.

– Kun lähdetään kuorma-autolla viemään kalustoa toiselle hautausmaalle haudankaivuuta varten, niin nämä etäisyydet ovat todella merkittäviä.

Ympäristöystävällisyys mahdollista

Hyystinmäki kertoo, että Honkanummen hautausmaalla on metsäuurnahautakortteli, jossa tuhka tai uurna haudataan metsämaahan. Vainaja saa halutessaan nimilaattansa yhteiseen muistomerkkiin.

– Tämä on erittäin ympäristöystävällinen vaihtoehto. Hautaustapa ei kuormita luontoa itse hautausprosessin jälkeen lainkaan, Heli Hyystinmäki sanoo.

Myös nykyisille hautaustavoille olisi vaihtoehtoja, jotka kuormittaisivat ympäristöä vähemmän. Maailmalta löytyy esimerkkejä muun muassa kompostoinnista ja vesituhkauksesta.

Ruumiin kompostointi on laillista esimerkiksi monessa Yhdysvaltojen osavaltiossa.

Ruumiin kompostoinnissa vainaja kääritään biohajoavaan kankaaseen ja asetetaan kompostointikammioon yhdessä eloperäisen aineksen, kuten lehtien tai hakkeen kanssa. Hajottajamikrobit muuttavat ruumiin ja muun aineksen mullaksi noin kuukauden kuluessa.

Vesituhkauksessa vainaja asetetaan vedellä ja emäksisellä aineella täytettyyn paineistettuun kammioon. Vesi on noin 150-asteista, mutta paine estää sitä kiehumasta. Noin neljä tuntia kestävän paineistetun hajoamisprosessin aikana ruumis jauhautuu tuhkaa muistuttavaksi aineeksi.

Hyystinmäki ei ole havainnut kysyntää vaihtoehtoisille hautaustavoille.

– Muita hautaustapoja ei ole kyselty meiltä aktiivisesti, Hyystinmäki sanoo.

Suomessa on kuitenkin tahoja, jotka pyrkivät viemään vaihtoehtoisia hautaustapoja lainsäädäntöön.

Esimerkiksi Suomen luontohautausliitto haluaisi lisätä perinteisten arkku- ja tuhkahautausten rinnalle mahdollisuuden kompostointihautaukseen ja vesituhkaukseen.

Yhdistys oli mukana kansalaisaloitteessa, jossa ehdotettiin uusia hautausmenetelmiä lisättäviksi hautaustoimilakiin. Aloitteessa vaihtoehtoisten hautausmenetelmien sallimista perusteltiin ympäristösyiden lisäksi vainajan katsomuksen ja vakaumuksen noudattamisella.

Vainajat toivovat...

Hyystinmäki kertoo, että hautausta suunniteltaessa otetaan huomioon tyypillisesti hautapaikan sijainti, suvun perinteet, uskontokunta, hautaustavan kustannukset ja haudan hoito.

– Vainajan toiveen noudattaminen on tärkeintä, Hyystinmäki painottaa.

Edellä lueteltujen lisäksi ympäristöasioiden huomioiminen on Hyystinmäen mukaan nousussa.

Näillä aluepuutarhurin vinkeillä voit muistaa läheistäsi haudalla ympäristöystävällisesti

– Tuo haudalle metallinen hautalyhty ja siihen pöytäkynttilä. Näin jätettä ei synny lainkaan.

– Valitse hautakukaksi monivuotinen kukka eli perenna. Perenna tukee luonnon monimuotoisuutta, houkuttelee pörriäisiä eikä tuota kasvihuonepäästöjä. Perennat eivät myöskään vaadi paljon lannoitusta tai kastelua.

Tällä hetkellä noin 65 prosenttia suomalaisista tuhkataan. Hyystinmäen mukaan tuhkaamisen suosio on tasaisessa kasvussa.

– Mutta arkkuhautaus tulee varmasti olemaan aina osa suomalaista hautausta.

Hyystinmäki muistuttaa, että osassa uskontokunnista kannatetaan perinteistä arkkuhautausta. Esimerkiksi islaminuskon opin mukaan vainaja tulee haudata arkussa.

Hautaustoimi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien lakisääteinen tehtävä. Kirkko vastaa myös muihin uskontokuntiin kuuluvien ja uskonnottomien hautaamisesta.