Vakava kohtaus: Suomen urheilulegenda kiidätettiin helikopterilla sairaalaan
Toukokuussa takavuosien juoksijasuuruus Ari Paunonen, 68, pyöräili päivittäin useamman tunnin lenkkejä tyttärensä Ainon kotikonnuilla Sloveniassa. Yksi pirtti osoittautui maantiepyöräilyn mahtimiehen Tadej Pogačarin lapsuudenkodiksi.
– Viikko sen jälkeen tuli laaki, Paunonen kertoo.
Sloveniasta kotiuduttuaan Paunonen rakenteli leikkimökkiä lapsenlapsilleen pihassaan Myrskylässä.
– Vaikka suurempia kipuja ei ollut, olo oli vähän hankala. Tajusin, etten ole ihan kunnossa, hän kuvailee.
Liikunnallinen Paunonen luonnehtii itseään perusterveeksi mieheksi, joka on käynyt vuosikausia säännöllisesti lääkärintarkastuksissa.
– Olen entinen urheilija, joka on harrastanut kestävyysliikuntaa läpi elämänsä. Minulla on ollut jonkin verran lääkitystä vaatinutta verenpainetta, mutta ajattelin sietäväni sitä. Toki painoa on ollut liikaa, hän kertoo.
– Olin tyhmänä ajatellut, etteivät sydänongelmat kosketa minua, myrskyläläinen lisää.
Suomen ennätysmies siirtyi sisälle tietokoneen ääreen. Hän ryhtyi etsimään netistä tietoa sydäninfarktista.
Oireet täsmäsivät.
Paunonen soitti ambulanssin.
Kopterilla sairaalaan
Ensihoito saapui ja diagnosoi, että nyt on tosi kyseessä.
– Sain lääkitystä. En tiedä miten paljon se vaikutti, sillä minusta tuntui, että olisin voinut kävellä ambulanssista lääkärin vastaanottohuoneeseen.
Maanteitä pitkin kiiruhdettiin hälytysajoneuvolla reilut 40 kilometriä Myrskylästä Porvooseen, kunnes paikalle laskeutui ambulanssihelikopteri.
Potilas poimittiin kyytiin ja lennätettiin Meilahden sairaalaan Helsinkiin.
Meilahdessa mentiin suoraan leikkaussaliin.
– Tehtiin pallolaajennus. Se oli 20 minuutin homma.
Toimenpiteestä toivuttuaan Paunonen keskusteli lääkärin kanssa.
– Kardiologi sanoi, että sepelvaltimotauti ja vakava sydäninfarkti. Siksi minut lennätettiin niin nopeasti Meilahteen.
Iso kiitos
Operaation jälkeinen yö meni Meilahdessa ja kolme seuraavaa Porvoon sairaalassa tarkkailussa.
– Tiedustelin, miksi tämä tuli minulle ilman mitään ennakkovaroitusta. Todennäköisin syy voi olla perintötekijät. Minulla on suvussa sydänsairauksia. Kolesteroli on ollut viitearvojen sisällä, tosin ylärajoilla, mutta ei kuulemma liikaa.
Paunonen on itselleen kiitollinen, että osasi toimia nopeasti, kun tunnisti oudon olon.
– Ei suomalainen terveydenhuolto niin huonossa jamassa ole kuin väitetään. Täytyy kiittää terveydenhuoltohenkilökuntaa ja ensiapua.
Huumorintajua riittä�ä, sillä sairaalakeikassa oli kuulemma hopeareunus.
– Painoa lähti pari kiloa pois. Se vähän kevensi oloa. Olen sen jälkeenkin saanut painoa alemmas, mutta vielä on otettavaa.
Istuminen myrkkyä
Toimittajana työskennellyt Paunonen jäi vajaat viisi vuotta sitten eläkkeelle.
Hän on eläkepäivillään jatkanut kirjoittamista muun muassa Juoksija-lehdessä ja Urheiluliiton tiedotuksessa.
– Ammatti on pikkasen riskitekijä, kun tässä on paljon istumista näyttöpäätteellä. Täytyy yrittää tauottaa ja pitää istuminen kontrollissa.
Vajaat pari viikkoa sairauskohtauksen jälkeen Paunonen oli hommissa Lahden gp-kisoissa. Väliin jäi vain kesäkuun alussa pidetty Turun Paavo Nurmi Games.
Pysyvä lääkitys on pitänyt ongelmat poissa. Vointiaan mies luonnehtii hyväksi.
– Olen elänyt aika leppoisaa elämää eläkkeellä. Sen verran rutiinit ovat muuttuneet, että pyörälenkeillä pitäydyn lähempänä kotia, enkä lähde Myrskylän metsätaipaleille.
Paunosella on puolisonsa kanssa neljä lasta ja kuusi lastenlasta.
Perhe-elämä, liikunta, marjastus, omakotitalon perusparannus- ja korjaustoimet sekä kirjoitustyöt ovat eläkeläisarjen peruspilarit.
– Tänä vuonna mustikkaa ja etenkin puolukkaa tuli hyvin. Poimin puolukkaa toistakymmentä sangollista.
Ennaltaehkäisyä
Vuosi sitten Lääkärilehdessä julkaistun jutun mukaan sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimmät kuolinsyyt Suomessa, sillä ne aiheuttavat lähes joka kolmannen suomalaiskuoleman.
Paunonen toivoo, että voisi toimia esimerkkinä ennaltaehkäisevässä mielessä.
– Kannattaa olla valveutunut. Edes kuntoilijat tai entiset kilpaurheilijat eivät ole täysin turvassa äkilliseltä infarktilta, hän sanoo.
Syyskuussa Paunonen luki Helsingin Sanomista kolesterolia käsittelevän artikkelin. Siinä mainittiin, että kolesterolia pitäisi välttää jo lapsuudessa, sillä lapsuuden riskitekijät liittyvät keski-iän sydän- ja verisuonitautitapahtumiin.
– Löysin itseni siitä artikkelista. Luulin olevani turvassa ongelmalta, koska yleisterveys on ollut hyvä läpi elämän. Luulin väärin.
Ari Paunonen
Syntynyt: 10.3.1958
Perhesuhteet: Naimisissa entisen keskimatkojen juoksijan Aila Paunosen (o.s. Virkberg) kanssa. Pariskunnalla on kolme tytärtä ja poika. Tyttäret Aino ja Venla ovat entisiä kansallisen kärkitason juoksijoita.
Urheilu-ura: Keskimatkojen juoksun huippukyky 1970-luvulla. 19-vuotiaiden EM-kultaa 1 500 metrillä vuosina 1975 ja 1977. 19-vuotiaiden MM-pronssia 8 kilometrin maastojuoksussa 1977. Kalevan kisoissa 3 kultaa, 2 hopeaa ja 4 pronssia. Nuorten SM-kisoissa 10 kultaa.
Ennätykset: 800 metrillä 1.47,74 (SE 19-vuotiaat), 1 500 metrillä 3.38,07 (SE 19-vuotiaat), maililla 3.55,65 (SE) ja 3 000 metrillä 7.43,20 (SE). 3 000 metrin ennätys oli vuodet 1977–1991 nuorten ME-tulos.