Vakava maitokriisi iskemässä Suomeen – Nyt puhuu ministeri

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) sanoo maidon tuottajahinnan alenemisen olevan monille tiloille todella kova paikka.

– Joillekin tämä voi olla se, joka katkaisee kamelin selän. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tilan investointitarpeet ja jatkonäkymät yleensä, mutta totta kai hinta ja ennakoitavuus vaikuttavat, Essayah kommentoi Iltalehdelle sähköpostitse.

Valio päätti laskea maidon tuottajahintaa kolme senttiä litralta heinäkuun alusta alkaen. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Tuottajahintaa on laskettu nyt kaksi kertaa huhtikuun jälkeen. Tuottajan perushinta on kokonaisuudessaan enää alle 50 senttiä litralta.

Iltalehden haastattelemat maidontuottajat kertovat ahdingostaan. Hankasalmelaisen Tuomas Pietiläisen tilalla uusi hinnanalennus merkitsee reilun 4 000 euron kuukausittaista tulonmenetystä.

Essayah pitää kaiken kaikkiaan suomalaisen maatalouden tilannetta hyvin hankalana, koska tuotantopanosten hinnat nousevat samalla, kun tuottajahinnat ovat laskeneet. Tähän ovat vaikuttaneet geopoliittiset jännitteet, kuten Lähi-idän konflikti.

– Suomalainen tuottaja on tässä joutunut tahtomattaan maailmanmarkkinoiden pelimerkiksi.

– Globaali markkinatalous ei välitä siitä, missä ruokaa tuotetaan, vaan volyymit ja hinnat puhuvat. Silloin häviäjä on se, jonka tuotantokustannukset ovat korkeammalla.

Hän näkee, että suomalaisten maatilojen kannattavuus on kärsinyt jo pitkään, ja jokainen markkinamuutos iskee todella kovaa tilallisiin.

Seuraavalle hallitukselle pohdittavaa

Essayah sanoo, että maidontuotannon ja koko maataloussektorin eteen on jatkettava töitä. Tällä hallituskaudella muun muassa elintarvikelaki uudistettiin, jotta ruokaketju olisi tasapainoisempi.

– Osuuskuntamuotoinen teollisuus on tuottajien omistamaa, ja voi kysyä, kuuluuko heidän äänensä. Toisaalta, tämäkään ei toki tee yritystä immuuniksi globaalin markkinatalouden vaikutuksille.

Tulevaisuudessa pöydällä on EU:n epäterveiden kauppatapojen direktiivin uudistaminen. Essayah sanoo, että seuraava hallitus voi joutua pohtimaan, onko kauppamme niin keskittynyttä, että siihen on puututtava lainsäädännöllisesti.

Essayah uskoo, että suomalaisessa maidontuotannossa on tulevaisuutta hankalasta tilanteesta huolimatta. Maa- ja metsätalousministeriö on saanut nuorten viljelijöiden aloitustukeen useita kymmeniä hakemuksia lypsykarjataloudesta. Alalla on myös runsaasti käsittelyssä päätöksiä investoinneista.

– Koskaan ei pidä pitää itsestäänselvyytenä, että meillä on isäntiä ja emäntiä, jotka ovat valmiita huolehtimaan vuoden jokaisena päivänä, että meillä on maitoa. Heidän kuuluu saada työstään korvaus, eikä tietysti pitäisi jäädä tuotantopanosten osalta maksumieheksi.

Vuonna 2026 Suomessa on noin 3 700 maitotilaa. Vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli noin 8 200.

– Tilojen määrän voimakas väheneminen ja myös lehmämäärän väheneminen on heijastunut vain vähän maidon määrään, joka on pysynyt melko vakaana. Itse ajattelen, ettei rakennemuutos voi olla loputonta – erikokoiset tilat ja riittävän hajautettu tuotanto on meille huoltovarmuustekijä, Essayah päättää.