Vakavia tapahtumia aivan Naton silmien alla – Asiantuntija: ”Merkittävä eskalaatio”

– Jos Venäjä osoittautuu tekijäksi, pitäisin tätä kyllä merkittävänä eskalaationa, sanoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen Mustallamerellä alkuviikosta tapahtuneista drooni-iskuista kauppalaivoihin.

Maanantaina Romanian talousvyöhykkeellä kansainvälisillä vesillä upposi viljalastissa ollut rahtialus.

Tiistaina puolestaan Bulgarian talousvyöhykkeellä, runsaan sadan kilometrin päässä rannikosta, toinen kauppa-alus upposi ja kolmas vaurioitui drooni-iskussa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti Romanian iskusta suoraan Venäjää.

Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui koolle hätäkokouksen puimaan tapahtunutta, mutta ei kommentoinut mahdollista tekijää.

Uutistoimisto Reutersin turvallisuuslähteen mukaan alustavat arviot viittaavat kuitenkin siihen, että Bulgarian edustalla tapahtuneista iskuista vastuussa on Venäjä.

Henri Vanhasen mukaan Venäjä siirtää hyökkäyksillä sodan painopistettä vaaralliseen suuntaan.

– Jos Venäjä alkaa nyt tarkoituksellisesti ja toistuvasti iskeä kaupalliseen merenkulkuun Romanian ja Bulgarian rannikolla, se kokeilee käytännössä samalla sitä, kuinka pitkälle Ukrainan sodan vaikutuksia voidaan ulottaa länteen ilman suoraa sotilaallista yhteenottoa Naton kanssa.

Artikla 5

Venäjä-asiantuntija ja Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith sanoo, että iskut eivät ylitä Naton 5. artiklan kynnystä.

Smith huomauttaa, että hyökkäykset tapahtuivat kansainvälisellä talousvyöhykkeellä ja kohteena olleet kauppa-alukset purjehtivat muiden kuin Nato-maiden lippujen alla.

– Emme ole nyt lähelläkään viidettä artiklaa. Vaikka se kuulostaa kovalta, uhrien määrä ja teon laajuus ovat aivan liian pieniä siihen, että ruvettaisiin edes puhumaan artikla viiden laukaisemisesta.

Smithin mukaan Nato voisi kuitenkin reagoida 4. artiklalla, joka käynnistää jäsenmaiden keskinäiset turvallisuusneuvottelut.

– Se voi hyvinkin tulla kyseeseen, jos tilanteessa nähdään tapahtuneen isomman muutoksen Venäjän käytöksessä.

Myöskään Vanhanen ei pidä iskuja 5. artiklan laukaisevana tekijänä.

— Viime päivinä on varoiteltu Venäjän mahdollisesta halukkuudesta venyttää rajoja, ja sellaiseen toimintaan tämä kyllä valitettavasti sopii.

Mitä taustalla?

Smith pitää kauppalaivoihin kohdistuneita hyökkäyksiä osoituksena Venäjän kasvaneesta turhautumisesta ja kostonhalusta.

– Tosiasia on se, että Ukraina on ollut äärimmäisen tuhoisa Venäjälle Mustallamerellä ja Venäjän Mustanmeren laivasto on kärsinyt valtavat kalustotappiot. Se näkyy samalla tavalla myös Kiovan pommituksissa. Kysymys Venäjän näkökulmasta on selkeästi siitä, että nyt tässä kostetaan.

Vanhanen sanoo, että Venäjän tavoitteena on kuristaa Ukrainan vientiä ja nostaa kauppamerenkulun riskit kestämättömiksi.

– Jos edes Romanian ja Bulgarian edustan merialueita ei koeta turvallisiksi, Venäjä voi tehdä Ukrainan läntisestä meriyhteydestä kaupallisesti todella vaikean.

– Eikä tässä tarvitse edes upottaa kovin montaa laivaa. Riittää, että varustamot ja vakuutusyhtiöt alkavat ajatella, ettei Mustallemerelle kannata mennä lainkaan, Vanhanen sanoo.

Vanhasen mukaan Venäjällä on käytössä sama logiikka kuin Iranilla Hormuzinsalmella.

– Pelkkä epävarmuus siitä, onko vesistö turvallinen vai ei, voi muuttaa merkittävästi tilanteen kaupallista arviota.

Lännen vastaus

Sekä Vanhasen että Smithin mukaan lännen tehokkain vastaus Mustanmeren kiristyneeseen tilanteeseen on sotilaallisen valvonnan tuntuva tehostaminen ja läsnäolon vahvistaminen.

– Mustanmeren tilanne alkaa olla sellainen, että sinne tarvittaisiin enemmän samanlaista toimintaa kuin mitä Nato tekee Itämerellä Baltic Sentry -operaatiossaan, Smith sanoo.

Hänen mukaansa Venäjälle pitäisi pystyä signaloimaan selvästi, että sodan eskalointi ei ole millään tasolla sen oma etu.

– Venäjä ei pysty sotimaan samanaikaisesti Arktisella, Itämerellä ja Mustallamerellä.

Vanhanen painottaa, että Venäjän ei pidä antaa sanella eskalaation tahtia.

– Naton kannattaisi vahvistaa välittömästi meri- ja ilmavalvontaansa Romanian ja Bulgarian edustalla sekä näiden maiden kykyä havaita ja torjua drooneja.

– Hyvä vastaus on sellainen, joka nostaa Venäjän seuraavan iskun hintaa, mutta pitää eskalaation hallinnan edelleen Natolla.